Asiantuntijat: EU-parlamentin linjaus ei muuta biologiaa eikä vähennä puun määrää Suomessa

Euroopan unionin parlamentti linjasi äänestyksessään 14.9. metsäbiomassan käytöstä energiantuotannossa. Linjauksen mukaan uusiutuvaksi energiaksi lasketaan jatkossa vain vuosien 2017–2022 keskiarvon mukainen vuosittainen metsäbiomassan käyttömäärä. Tämän ylittävää määrää ei katsottaisi uusiutuvaksi energiaksi.

Parlamentin tekemän linjauksen mukaan Suomessa ei laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi noin 8,5 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta ja vajaat seitsemän miljoonaa kuutiometriä kotitalouksien käyttämää polttopuuta.

Määrät eivät ole olleet tätä suurempia aiemminkaan. Kotien polttopuumäärä on pysynyt samana parikymmentä vuotta, ja vuonna 2021 tehtiin metsähakkeessa uusi ennätys, yli yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, lähinnä turpeen käytön alasajon seurauksena. Edelliset 10 vuotta metsähaketta on käytetty 7–8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Linjaus olisi voimassa vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen uusiutuvan energian status oletettavasti poistuisi metsäenergialta.

Metsäteollisuuden prosessien läpi kulkevista sivuvirroista tehtävä puupohjainen energia olisi jatkossakin uusiutuvaa energiaa. Sen osuus kiinteistä puupolttoaineista on noin puolet, ja jos selluteollisuuden liemet lasketaan mukaan, noin 70 prosenttia puupohjaisesta energiasta Suomessa.

On myös tärkeää huomata, että ehdotus ei koske alle 7,5 megawatin laitoksia, ainakaan vielä toistaiseksi.

Parlamentin linjaus luo epävarmuutta ja epävakautta energiasektorille.

Metsäteollisuudelle linjaus on positiivinen, sillä se vähentää kilpailua niukasta resurssista Suomessa.

Muualla Euroopassa toimivaa selluteollisuutta ei ole samassa määrin kuin Suomessa, ja siellä energian hinnan noustessa puun polttaminen energiaksi voi mennä melko holtittomaksikin. Parlamentin linjaus suitsii tätä kehitystä.

Metsäpalojen ennaltaehkäisyksi korjattava puu on edelleen uusiutuvaa energiaa. Tämä on linjauksen yksittäinen hyvä asia. Metsäpalojen ennaltaehkäisy on tärkeää kaikkialla maailmassa, ja nyt meillä tutkijoilla on tärkeää kehittää ne toimintatavat, joilla mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa korjataan juuri tällä tulokulmalla Suomessakin.

Parlamentin linjaus ei muuta biologiaa eikä vähennä puun määrää Suomessa.

Periaatteessa voimme polttaa puuta aivan entiseen malliin tai vaikka nykyistä enemmän, jos tarve vaatii ja markkina vetää.

Metsistä korjattava energia on tulevaisuudessa aivan yhtä uusiutuvaa kuin tähänkin asti ilmaston näkökulmasta. Se on myös kotimaista, paikallista ja melko edullista.

Parlamentin tekemän linjauksen tuloksena puun suora energiakäyttö ei saa entiseen tapaan tukea ja tutkimus- ja kehitysrahoitusta eikä nauti EU:ssa positiivisesta uusiutuvan energian hypestä.

Vielä tässä vaiheessa Suomessa hyvin menestynyt lämpöyrittäjyys ja sen positiiviset vaikutukset aluetalouteen sekä metsien hoitoon eivät ole uhattuina. Lämpöyrittäjien laitokset ovat pienempiä kuin tuo esitykseen kirjattu maksimi, 7,5 megawattia.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että parlamentin äänestetty linjaus ei vielä ole direktiivi eikä laki, se on vasta välivaihe päätöksenteossa. Prosessi on kesken, työ jatkuu ja lopullisissa neuvotteluissa komission ja jäsenmaiden kanssa kaikki voi vielä muuttua.

Minimitavoitteeksi pitää asettaa ainakin hakkuutähteiden lukeminen uusiutuvaksi energiaksi. Niillä saavutettu ilmastohyöty on tutkitusti suurempi pienpuuhun ja kantoihin verrattuna. Nopeasti maatuvina niistä haihtuva hiilidioksidi kannattaa ilmaston kannalta ”kierrättää energiakäytön kautta” ennemmin kuin päästää suoraan ilmakehään.

Nyt jos koskaan tarvitaan vahvaa edunvalvontaa! Olisi täysin perusteltua myös määrittää Eurooppaan ”sääraja”, jonka kylmemmällä puolella puun energiakäyttö lämmön tuotannossa ja yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa olisi vähemmän säädeltyä kuin muualla.

Lauri Sikanen

johtava tutkija

Johanna Routa

ohjelmajohtaja

Luonnonvarakeskus