Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Metsänomistajien kannattaa seurata keskiviikkona, mitä Strasbourgissa äänestetään puun asemasta: lukeutuuko puu jatkossa Euroopan parlamentin mukaan uusiutuvaksi energiaksi vai ei.

MT seuraa äänestystä paikan päällä Euroopan parlamentissa Strasburgissa.

Direktiivi ei kiellä puubiomassan polttoa vaan ainoastaan määrittelee sen aseman uusiutuvana energianlähteenä. Äänestyksellä on silti merkittävä vaikutus puupohjaisen polttoaineen käyttöön. Samalla sen vaikutus valuu metsänomistajalle asti, jos metsistä energiakäyttöön korjattavalle puulle tulisi vähintään imago-ongelmia.

”Ydinkysymys on, katsotaanko puubiomassa uusiutuvaksi energianlähteeksi. Se on suomalaisen metsätalouden koko ketjun toimivuuden kannalta iso ja vaikea kysymys, koska puuta käytetään niin moneen tarkoitukseen ja niin tehokkaasti”, kiteyttää europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

Jos puubiomassaa ei enää luokitella uusiutuvaksi, vaikutus metsätaloudelle on mittava. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esittää, että puubiomassa teollisuuden sivuvirtoja lukuun ottamatta ei olisi uusiutuvaa energiaa. Tämä rajaa ulkopuolelle myös esimerkiksi ensiharvennuksessa saatavan pienpuun.

Parlamentin teollisuusvaliokunta on pyrkinyt hakemaan hieman lievempää kompromissia, jolla asetusta työnnettäisiin viidellä vuodella eteenpäin. Se ei kuitenkaan poista puubiomassan rajausta pois uusiutuvien energianlähteiden listalta.

”Kompromissilla päädytään joka tapauksessa tulokseen, että on puubiomassaa, joka ei ole uusiutuvaa. Tämä on suomalaisen metsäteollisuuden mielestä iso ongelma.”

Euroopan neuvostolla on edelleen mahdollisuus lieventää parlamentin kantaa, eikä esitys välttämättä jää sellaisenaan lopulliseen uusiutuvan energian direktiiviin.

Aikaa neuvoston kannan muodostamiseen on vielä luultavasti ensi vuoden puolelle sakkaa.

Euroopan komissio ei ole esittänyt vastaavaa kuin ympäristövaliokunta.

Toinen parlamentin äänestyksessä oleva kiinnostava aihe on metsäkatoasetus, jonka tarkoitus on vähentää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Asetus koskee naudanlihaa, soijaa, kahvia, kaakaota, palmuöjyä ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.

Metsänomistajan ja metsätalousyrittäjän kannalta suurin vaikeus koituu asetuksessa vaaditusta puutavaran jäljitettävyydestä. Puutavaran tulee olla jäljitettävissä kasvupaikkaansa koko tuotteen arvoketjun ajan.

”Pahimmillaan parlamentin kanta toteutuessaan tarkoittaisi, että kaupan eri vaiheissa pitää avata sitä, mistä puu on tullut, ja se on iso ongelma alan toimijoille”, Sarvamaa sanoo.

Jäljitettävyysvelvoite ei koske pienimpiä yrityksiä suoraan. Kuitenkin jos arvoketjun loppupäässä olevilta yrityksiltä vaaditaan puun jäljitettävyyttä, vaatimus voi valua myös pienempien toimijoiden ongelmaksi. Se taas lisää pienyritysten hallinnollista taakkaa.

Vaikka asetuksen on tarkoitus hillitä metsäkatoa esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, tilanne voi johtaa siihen, maat myyvät metsäkatoalueilta tulevat tuotteet EU:n ulkopuolelle.

Kolmas metsiä koskeva äänestys EU:n metsästrategia. Sarvamaa kuvailee sitä onnistuneeksi yritykseksi hallita metsä- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuutta.

”Kohta kohdalta onnistuttiin torjumaan yritykset, joilla pyritään kaventamaan tai poistamaan kansallista päätöksentekoa metsäasioissa ja pyrkimykset tuoda biodiversiteetti- ja suojelutavoitteita metsästrategiaan.”

Äänestyksessä parlamentti ilmaisee kantansa siitä, miten Euroopan komission tulisi jalkauttaa metsästrategia.