”Haluaisin uskoa, että järki toteutuisi”, toivoo MTK:n Mäki-Hakola – Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla Suomelle tärkeistä metsäasioista

Euroopan parlamentilla on ensi viikolla käsittelyssä suomalaisille metsänomistajille ja metsäammattilaisille tärkeitä metsäpolitiikan linjauksia. Parlamentti äänestää metsästrategiasta, metsäkatoasetuksesta, uusiutuvan energian direktiivistä ja energiatehokkuudesta tiistaina ja keskiviikkona. Keskustelut niistä käydään maanantaina.

Tiistaina luvassa on Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd.) puhe mepeille. Keskiviikkona Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää puheen unionin tilasta.

EU:n metsästrategia tulee luultavasti menemään parlamentissa läpi suurella äänienemmistöllä.

Strategian on tarkoitus lisätä niin sanottua closer-to-nature-metsätaloutta eli metsätaloutta, joka kehittää metsien monikäyttöisyyttä, suojelua ja ilmastokestävyyttä. Tarkkaa määritelmää käytännölle ei vielä ole.

Vaikka MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan metsästrategia ei ole hyvä, on nyt keskityttävä siihen liittyviin muihin asetuksiin, jotka ovat metsätalouden kannalta keskeisempiä ja haastavampia.

Niitä ovat esimerkiksi forest monitoring -säädös eli metsän seurantaan liittyvä säädös. Metsän seuranta ei saa vaarantaa metsänomistajan omaisuuden suojaa ja päätäntävaltaa omaisuustiedoissa eikä luoda taas lisää raportointikäytäntöjä. Nykyraportointien tulee olla sen perustana, Mäki-Hakola huomauttaa.

Lisäksi closer-to-nature -metsänkäsittelymenetelmän määritelmällä voi olla suuri vaikutus EU-alueen metsätalouteen.

Uusiutuvan energian direktiivi (red) vaikuttaa metsäsektoriin siten, että se asettaa rajat puubiomassan käytölle energiantuotannon raaka-aineena.

”Red on meille tärkeä ja on vaikea uskoa, että ympäristövaliokunnan esitys toteutuisi”, Mäki-Hakola sanoo.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esitti, että vain metsätalouden sivuvirrat luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että ensiharvennuksista tuleva nuori puu sekä oksat ja latvukset eivät voisi lukeutua uusiutuvaksi energiaksi.

”Haluaisin uskoa, että järki toteutuu ja suoraan metsästä tuleva puumassa pystyttäisiin hyväksymään uusiutuvaan energiaan edelleen. Samaten uskoisin, että energiakriisi on herättänyt huomaamaan, että ei ole järkevää kieltää biomassan käyttöä energiaksi.”

Kolmas metsien kannata kiinnostava äänestys koskee EU:n metsäkatoasetusta, jonka tarkoitus on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-alueen markkinoille. Listalle kuuluu kuusi tuotetta: naudanliha, soija, kaakao, kahvi, palmuöljy ja puu sekä niistä johdetut tuotteet.

Mäki-Hakolan mielestä metsäkatoasetuksessa on huomioitava kolme seikkaa.

”Tulisi ymmärtää, että metsätalous ja hakkuut eivät johda metsän menettämiseen tai metsän kunnon heikkenemiseen, koska metsä uudistetaan aina hakkuun jälkeen.”

Toinen huomio liittyy puutavaran alkuperän jäljittämiseen. Tarkoista seurantajärjestelmistä huolimatta ei voi aina olla varmuutta siitä, mistä puut ovat peräisin, sillä arvoketju on pitkä ja sekaannuksia tehtaiden pihoilla tapahtuu väistämättä.

”Seurantajärjestelmän pitää olla toteuttamiskelpoinen.”

Kolmas ongelmakohta on perustellun huolen nimellä kulkeva ohjeistus, jonka avulla kansalaiset voivat ilmoittaa EU:n puutavarasäätelyyn liittyvistä rikkeistä. Huoli voi koskea puutavaran kuljetusta, puunostajia tai vaikkapa laittomasti hankitun puutavaran myyntiä.

Pahimmillaan menetelmä se voi aiheuttaa metsäsektorille paljon ylimääräistä vaivaa, vaikka esitetyt huolet olisivat perusteettomia.

”Siitä ei saa tulla kiusantekosysteemi.”