Voisiko Suomelle epäedullinen metsäenergian kirjaus vielä muuttua EU-neuvotteluissa? ”Toivon, että lopputulos on parempi kuin parlamentin ehdotus”

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, saksalainen EPP-ryhmän Norbert Lins saattaa MT:n vahvistamattomien tietojen mukaan olla tärkeä taho uusiutuvan energian direktiivin valmistelussa. Direktiivissä on Suomen kannalta epäedullinen kirjaus, jonka osa suomalaismepeistä pyrkii poistamaan.

Parlamentti laati syksyllä kirjauksen, jonka mukaan kaikki metsästä hakattu tai korjattu puuaines luetaan uusiutuvaksi energiaksi vain, jos määrä pysyy vuosien 2017–2022 keskimääräisellä tasolla.

Lins toivoisi direktiiviin lisää joustoa. Hän ei suoraan kiellä tai myönnä voivansa vaikuttaa sisältöön.

”En ole mukana neuvotteluissa parlamentin puolelta, mutta minusta parlamentin määritelmä metsäbiomassasta on liian tiukka. Toivon, että lopputulos on parempi kuin parlamentin ehdotus, kun direktiivi on valmis”, hän kertoo MT:lle.

Lins oli tällä viikolla Suomessa kokoomusmeppi Petri Sarvamaan kutsusta. Lins kertoi vierailullaan EU:n viimeisimmistä ja tulevista maa- ja metsätalouden asetuksista ja kävi Stora Enson hakkuutyömaalla tutustumassa suomalaiseen metsänhoitoon.

Linsin mielestä komission olisi palattava tekemään tieteeseen perustuvaa politiikkaa ideologisten päätösten sijaan.

”Olemme joskus olleet jopa liian kunnianhimoisia, kun katsomme komission viimeisimpiä aloitteita”, Lins sanoo.

Yksi esimerkki siitä on EU:n maankäyttösektorin hiilinieluasetus eli lulucf-asetus.

EU-alueen vuotuiseksi hiilinielutavoitteeksi asetettiin 310 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia. Suomen osuus on 17,8 miljoonaa tonnia.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ehdotti asetukseen 50 miljoonan tonnin lisätavoitetta. Vihreät esittivät jopa 490 miljoonan tonnin tavoitetta. Kumpikaan ehdotus ei saanut kannatusta parlamentissa.

”Lulucf on nyt valmis. Meidän on kenties avattava se myöhemmin uudelleen, koska se ei ole enää toimiva, mutta olemme nyt sopineet 310 miljoonan tonnin tavoitteesta. Se on kunnianhimoinen EU:lle ja se on kunnianhimoinen Suomelle”, Lins sanoo.

”Kun nyt huomaamme, että hiilinielut eivät kasva vaan ne vähenevät etenkin Suomessa, tämä tavoite on todella vaikea.”

Lulucf-asetus on parlamentin viimeistä äänestystä vaille valmis. Lins uskoo, että se tulee saamaan äänienemmistön eikä parlamentti yritä vesittää asetusta enää tässä vaiheessa.

Vierailullaan Norbert Lins kävi tutustumassa Stora Enson hakkuisiin yksityisen metsänomistajan mailla. Kuva: Jarno Mela

Lins haluaa, että ruokaturva on maatalouslainsäädännössä yhtä tärkeässä asemassa kuin ympäristövaikutukset. Tällä hetkellä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva luontopaketti pyrkii edistämään maatalouden monimuotoisuutta ja tekemään maataloudesta aiempaa kannattavampaa.

Pakettiin kuuluvat ennallistamisasetus sekä kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta haluaa tiukentaa komission laatimaa esitystä entisestään.

”Ehdotus pienentäisi satoa ja vaarantaisi tuottajien elinkeinon”, Lins kritisoi.

Hän ei ole tyytyväinen siihen, miten vastuualueet on ennallistamisen ja muiden ympäristöasetusten kohdalla jakautuneet parlamentin valiokuntien välillä.

Linsin johtama maatalousvaliokunta on laatinut oman ehdotuksensa ennallistamisasetukseen.

”Odotan, että luonnos tulee olemaan hyvin erilainen kuin ympäristövaliokunnan luonnos. Maatalousvaliokunnalla on aina erilainen näkemys maa- ja metsätaloudesta.”

Komissio on julkaissut lupaaviakin esityksiä. Yksi niistä on maanomistajille kaavailtu hiilenpoiston sertifikaatti.

”Se voi luoda uuden liiketoimintamallin. Tällä sektorilla on paljon mahdollisuuksia vihreän siirtymän edistämiseen”, Lins sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tällaiset kannustimet toimivat vain, jos ne ovat vapaaehtoisia.