Metsien ennallistaminen ja suojelutoimet voisivat pienentää hakkuukertymäarviota miljoonia kuutioita vuodessa
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennallistettava pinta-ala olisi 2–6 miljoonaa hehtaaria ja hinta 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.Tilaajalle
Ennallistamisasetus pienentäisi puuntuotannossa olevaa pinta-alaa ja kasvattaisi metsän muiden käyttömuotojen vaikutusta. Elinkeinomahdollisuudet olisivat kuitenkin perinteistä metsäsektoria pienemmät. Kuva: Sanne KatainenEU:n ennallistamisasetus pienentäisi vuotuista hakkuukertymäarviota noin 7–11 miljoonaa kuutiometriä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Matleena Kniivilä kertoi Luken webinaarissa maanantaina.
Webinaarissa esitetty arvio kertoo muutoksesta suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymäarvioon, jos metsämaan tiukkaa suojelua lisätään joka maakunnassa kymmeneen prosenttiin.
”Se aiheuttaisi todennäköisesti ongelmia metsäteollisuuden puunhankinnalle”, Kniivilä sanoi.
Ennallistamisen seurauksena puuntuotannossa oleva pinta-ala todennäköisesti pienenee ja metsän muiden käyttömuotojen vaikutus kasvaa. Kniivilän mukaan elinkeinomahdollisuudet olisivat perinteistä metsäsektoria vähäisemmät.
Suomessa suurin ennallistamistarve on metsä- ja suotyypeillä. Se koskee pääasiassa talouskäytön ulkopuolella olevia metsiä ja ojittamattomia soita. Niihin kuuluvat esimerkiksi boreaaliset luonnonmetsät ja -lehdot ja harjumuodostumien metsäiset luontotyypit sekä puustoiset suot ja aapa- ja keidassuot.
Lisäksi ennallistamistoimia on tarpeen tehdä myös sisävesillä, tuntureilla sekä kallioisilla ja mereisillä luontotyypeillä.
Boreaalisten luonnonmetsien ennallistamistarpeesta noin 300 000 hehtaaria on Natura-alueiden ulkopuolella.
”Se aiheuttaisi todennäköisesti ongelmia metsäteollisuuden puunhankinnalle.” Matleena Kniivilä
Ennallistamislainsäädännön mukaan luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030, 60 prosenttia vuoteen 2040 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Lisäksi asetukseen liittyy luontotyyppien vertaaminen 70 vuoden takaiseen tilaan, mitä voidaan käyttää luontotyypin suostuisaa viitealaa määriteltäessä. Kniivilän mukaan se ei kuitenkaan välttämättä koske metsä- ja suoluontotyyppejä, mutta tilanne on vielä epäselvä.
Raportoituihin luontotyyppien pinta-aloihin liittyy suuria epävarmuuksia ja vaikutusta puuntuotannolle on arvioitu lähinnä metsien tiukan suojelun kannalta.
”Kokonaisvaikutuksia ei ole eikä pysytä tekemään ennen kuin on lisää tietoa.”
Vaikka talousmetsiin ei kohdistu juurikaan ennallistamistoimenpiteitä, niissä tulee tehdä luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia. Sellaisia ovat esimerkiksi kuolleiden puiden osuuden ja metsien kytkeytyneisyyden lisääminen sekä yleisten metsälintujen indeksin parantaminen.
Luke on arvioinut, että ennallistettava pinta-ala olisi 2–6 miljoonaa hehtaaria ja hinta 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Vuotuiset kustannukset olisivat noin 0,5–0,7 miljadia euroa. Euroopan komissio arvioi vuotuisiksi kustannuksiksi noin 0,9 miljardia euroa.
Vielä ei tiedetä, missä ennallistamistoimia tullaan tekemään, eikä kaikkialla tarvita kalliita ennallistamistoimia, muistutti Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen webinaarissa. Ennallistamistoimia on kuitenkin tehtävä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
”Vaikka hintalappu tuntuu isolta, se on käytännössä pakollista”, Räsänen sanoi.
Juttu muokatu 24.1.2023 kello 16.10. Tarkennettu hakkuukertymän 7–11 miljoonan kuutiometrin pienenemistä ja Natura-alueiden ulkopuolelle jäävää ennallistamispinta-alaa. Korjattu 70 vuoden takainen tila vertailutasoksi, kun aiemmin teksi antoi ymmärtää, että tila on tavoitetaso.
Juttua muokattu 6.2.2023 kello 15.15. Otsikkoa muutettu. Aiempi otsikko: ”Metsien ennallistaminen pienentäisi hakkuukertymäarviota 7–11 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
