Muun muassa tätä ennallistaminen tarkoittaisi vesistöille ja kalastonhoidolle
EU:n luontotyyppejä koskeva ennallistamisasetus-ehdotus nostaa valuma-alueelta tulevien ravinne- ja kiintoainekuormituksien suitsemisen merkittäväksi toimenpiteeksi.Tilaajalle
Pohjoiskarjalainen Pro Höytiäinen ry kunnostaa järven luonnontilaa valuma-alueen virtavedet huomioiden. Taimenen kutumahdollisuuksia parannetaan luonnonkoskien kunnostuksilla. Kuva: Ilpo PaananenLuonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhi arvioi, että eniten ennallistamistarvetta on karuissa järvissä, pienissä humuspitoisissa järvissä ja lammissa sekä pienvesissä.
Pienvesien lukumäärä ja niiden kunnostustarve tunnetaan vielä suhteellisen heikosti. Puroja on arveltu olevan 100 000 kilometriä ja pieniä lampia noin 200 000 kappaletta. Myös Fennoskandian luonnontilaisien jokireittien EU:lle raportoinnissa on laaja vaihteluväli.
”Yhteistä näille on se, että tilaa heikentävät tekijät ovat pääosin valuma-alueilta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä hydrologiset muutokset,” Louhi sanoo.
”Koska lohi ja taimen ovat jokihelmisimpukalle elintärkeitä isäntälajeja, voi lajin elinympäristön ennallistaminen koskettaa jollakin tavalla myös taimenta tai lohta sisävesissä.” Pauliina Louhi
Ensisijaisesti tarvittavista toimenpiteistä hän mainitsee oikeanlaisten vesiensuojelumenetelmien tehokkaamman käytön. Esimerkkeinä suojavyöhykkeet, suoluonnon ennallistaminen ja rantavyöhykkeiden monimuotoinen metsittäminen.
”Toimenpiteitä tarvitaan myös itse vesimuodostumissa kuten virtavesikunnostuksia ja järvikunnostuksia, mutta ne eivät useinkaan yksin riitä, kuten jo on osoitettukin.”
Toimenpiteitä tarvitaan myös kalastonhoidon tehostamiseen. Näistä on saatavissa hyötyä monelle ekosysteemille ja lajille, Itämeren rannikkoalueet mukaan lukien.
”Koska lohi ja taimen ovat jokihelmisimpukalle elintärkeitä isäntälajeja, voi lajin elinympäristön ennallistaminen koskettaa jollakin tavalla myös taimenta tai lohta sisävesissä.”
Vesistöjen erityisenä ennallistamistavoitteena on vapauttaa EU:n alueella 25 000 jokikilometriä vapaaksi virtaaviksi patoja poistamalla ja tulvatasanteita ennallistamalla.
”Patojen poistaminen tulisi aloittaa niiden olemassaolon todentamisella sekä priorisoimalla kohteita siten, että toimista saataisiin eniten ekologisia hyötyjä,” Louhi arvioi.
Patojen purkaminen hyödyttää vaelluskalojen sekä muiden akvaattisten lajien elinoloja. Purkamistavoite koskettaa ensisijaisesti vanhentuneita patoja sekä muita vaellusesteitä. Vanhoja patoja, suisteita, myllyrakenteita ynnä muita on arvioitu olevan Suomen vesistöissä noin 5 200 kappaletta.
”Poistamisessa on huomioitava erikseen rakennettujen jokien vesipuitedirektiivin mukaiset keinotekoiset ja voimakkaasti muokatut vesimuodostumat ja sisävesisatamien kohteet, jotka ovat käytännössä rajattu tämän tavoitteen ulkopuolelle,” Louhi selventää.
”Vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä ovat maa- ja metsätalouden kuormitus sekä vesirakentamisen vaikutukset vesistöille.” Turo Hjerppe
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Turo Hjerppe kertoo, että EU:n ennallistamisasetuksen 4 artiklan tavoitteet luontotyyppien tilan parantamisesta koskevat kaikkia sisävesiluontotyyppejä. Luontotyyppien tilaa on heikentänyt erityisesti rehevöityminen ja vesirakentamisen vaikutukset. Asetuksen tavoitteet ovat yhteneviä vesienhoidon tavoitteiden kanssa.
”Suomessa on laadittu seitsemälle vesienhoitoalueelle vesienhoitosuunnitelmat, joita päivitetään kuuden vuoden välein. Viimeksi vesienhoitosuunnitelmat päivitettiin vuosille 2022–2027 valtioneuvoston päätöksellä.”
Vesienhoidon tavoite on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Ekologisen tilan arviointi perustuu biologisiin muuttujiin, kuten kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat, jotka kuvastavat ekosysteemin ja sen toimintojen tilaa.
”Vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä ovat maa- ja metsätalouden kuormitus sekä vesirakentamisen vaikutukset vesistöille", Hjerppe tähdentää.
Ennallistamisen kannalta toimenpiteiden kohdistaminen maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen sekä vesienhallintaan ja pienvesien kunnostamiseen ovat täten avainasemassa.
”Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano ei toteudu, ellei valtio osallistu suunnitelmissa esitettyjen vapaaehtoisten toimenpiteiden kustannuksiin.”
Hjerppe pitää tärkeänä sitä, että vesiensuojelun tehostamisohjelman, Helmi-elinympäristöohjelman ja Nousu-ohjelman rahoitusta jatketaan. Ohjelmilla on rahoitettu muun muassa vapaaehtoisia maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia kuten peltojen kipsikäsittelyä sekä vesistökunnostushankkeita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
