Bioreaktori kosteikon tilalle suometsien valumavesien hallintaan? Vie vähemmän tilaa ja poistaa vedestä nitraattityppeä ja rautaa

Suomen 15. suurimman järven Höytiäisen luonnontilan parantamiseksi perustettu Pro Höytiäinen ry on jo useita vuosia tehnyt vesistöjen kunnostustöitä talkoolaisten ja kunnostushankkeiden voimin.

Yhdistys on kehittänyt toimintaansa perustamalla tiimejä eri teemojen pariin muun muassa havainnoimaan järven tilaa, siivoamaan ympäristöä ja kunnostamaan uhanalaisen taimenen elinympäristöjä järveen laskevissa joissa. Uusimpana toimintansa on aloittanut tapahtumatuotantotiimi, joka organisoi tilaisuuksia ja osallistumista sekä yhdistyksen näkyvyyttä ja rekrytoi jäseniä.

Vesistöjen kunnostuksissa avainasemassa ovat yhteistyökumppanit, talkoolaiset sekä yhteinen tavoite.

”Rauanjoella on kunnostettu koskialueita talkoilla lähinnä käsipelillä ja joen materiaaleilla. Kiskonjoelle siirryttiin kunnostamaan viime vuonna, sinne on myös tekeillä opinnäyte ja keväällä istutetaan neljäs satsi taimenenpoikasia", puheenjohtaja Kirsi Karhio luettelee esimerkkeinä.

Yliopistotutkija Heini Postila Oulun yliopistosta toimi bioreaktoreiden rakentamisessa tutkimuksellisena asiantuntijana. Kuva: Pia Paananen

Höytiäisen taimenkantatutkimus-hankkeen puitteissa Höytiäiseen laskeviin jokiin teetettiin sähkökoekalastus sekä DNA-tutkimukset. Tätä taimenkantatutkimusta jatketaan.

”Oma tiimimme seuraa jokien ja sivu-uomien vedenlaatua ja olemme myös tiivistäneet yhteistyötä Karelia AMK:n kanssa. Viime syksynä viitisenkymmentä opiskelijaa oli näytteenotossa, oppimassa kunnostuksia Wirtavesitiimin kanssa ja kartoittamassa valuma-alueita.”

Taimenkantatukimus-hanke tarjosi perustan järviyhdistyksen hallinnoimalle SuVaKi-hankkeelle.

Hankkeen rakentamiskohteena oli kahden bioreaktorin rakentaminen valuma-alueelle. Suunnittelusta vastasi Water Consulting Oy ja tarvikkeista ja materiaaleista paikalliset yritykset. Tutkimuksellisena asiantuntijana toimi Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö.

”Bioreaktorien rakentamisen tärkeimpänä tutkimuksellisena tavoitteena oli selvittää, miten puuhakebioreaktorit, joista toiseen on lisäksi lisätty biohiiltä, toimivat suometsävesien käsittelyssä,” yliopistotutkija Heini Postila kertoo.

Ojitettujen soiden ennallistamisella voidaan vähentää valuma-alueilta veisistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kuva: Pia Paananen

Puuhakereaktoreita on aiemmin rakennettu tutkimuskäyttöön pilotinomaisesti kalanviljelyn kiertovesilaitoksen, kaivosten ja jätevedenpuhdistamojen yhteyteen, mutta ei hänen tietonsa mukaan metsätalouden vesienkäsittelyyn.

”Hankkeen aikana alkuvaiheen tutkimustuloksia ennätettiin saada reilun kuukauden ajalta. Näiden perusteella bioreaktorit poistivat vedestä nitraattityppeä ja rautaa, mutta myös alkuhuuhtoumia bioreaktorin materiaaleista todettiin tapahtuvan.”

Postila arvioi, että puuhakkeen tuoma hiilenlisäys on hyvä denitrifikaatioprosessille ja erityisesti vesille, joissa on vähän hiiltä luontaisesti, mutta korkeat nitraattityppipitoisuudet, kuten esimerkiksi kaivosvedet.

Kirsi Karhiolle Höytiäisen kokonaisvaltaisen luonnontilan parantaminen on sydämenasia. Kuva: Pia Paananen

”Kosteikkoihin verrattuna bioreaktori tarvitsee vähemmän tilaa ja Suomen oloissa on plussaa sekin, että eristettynä se voi toimia maan alla jäätymättä ympäri vuoden,” Postila huomioi.

Järviyhdistyksen puheenjohtaja Karhio toivoo hankebyrokratian karsimista ja sujuvoittamista. Tuntuma on, että uusia lomakkeita, seurantaa, kyselyjä ja palautteita on liikaa täytettäväksi etenkin silloin, kun hanketta rahoittamaan tarvitaan useampi taho ja kaikilla on omat proseduurinsa.

”Hankesuunnitelmien toteutumisen tiukkaa seurantaa olennaisempaa on tavoitteisiin pääsy ja tulokset,” hän tähdentää.