Metsät uudistetaan aiempaa järeämpinä – nyt on palattu metsälain uudistamista edeltävän ajan hakkuiden läpimittoihin
Hakattava puusto on järeytynyt kolmen vuoden ajan, mutta siitä huolimatta uudistushakkuut tehdään aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään.Tilaajalle
Uudistushakkuut tehdään nykyisin järeämmissä metsissä kuin muutama vuosi sitten. Kuva: Lari LievonenYli kolmannes Suomen metsistä uudistetaan aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo.
Metsälain muutoksen jälkeen vuonna 2014 puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät. Kolmen viime vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut käänne, ja uudistushakkuissa kaadettu puusto on ollut taas järeämpää.
”Nyt hakattavan puuston läpimitta on palautunut suurin piirtein vuoden 2013 läpimittaan eli aikaan ennen metsälain uudistusta.”
Metsänomistaja voi uudistaa metsänsä valitsemanaan ajankohtana. Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole ollut enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita.
38 prosenttia Suomen metsistä uudistetaan nykyisin aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään eli hakataan kehitysluokan kolme varttuneita kasvatusmetsiä ja lisäksi hieman kehitysluokan kaksi nuoria metsiä.
Nuorten metsien uudistaminen ei ole yleistä, viime vuoden kaikista uudistushakkuista 2,6 prosenttia tehtiin nuorissa metsissä. Näiden hakkuiden pinta-ala oli noin 5000 hehtaaria.
”Nuorten metsien hakkuumäärä ei ole kovin suuri, sillä siinä on mukana paljon Paula-myrskyn kaatamia nuoria metsiä Pohjois-Suomessa”, Remes toteaa.
”Sen sijaan vielä hyväkasvuisia ja tuottavassa vaiheessa olevia varttuneempia kolmoskehitysluokan metsiä hakataan melko paljon.”
Tiedot perustuvat Suomen metsäkeskukseen saapuneisiin metsänkäyttöilmoituksiin ja metsävaratietoon.
Metsänhoidon suosituksissa on määritelty kullekin puulajille kasvupaikan mukainen uudistamisläpimitta. Läpimitta määräytyy sen mukaan, että puuston tuotto on 2–3 prosenttia. Esimerkiksi kuusikon uudistamiselle suosituskeskiläpimitta Etelä-Suomen rehevillä kankailla on 28-32 senttiä ja männikölle Keski-Suomessa kuivahkoilla kankailla 23-27 senttiä.
Suositukset perustuvat oletukseen, että metsänomistajan metsätaloudesta saama puustoon sitoutuneen pääoman tuotto on 2-3 prosenttia.
Jos tuottoa halutaan enemmän, kiertoaikaa tulee lyhentää. Samalla kuitenkin metsänomistajalle arvokkaimman tukkipuun määrä hakkuissa vähenee.
Remeksen mukaan etsiä uudistetaan suositusta aiemmin useimmiten keskisessä ja pohjoisessa Suomessa.
”Todennäköisesti tärkein syy melko nuorten metsien uudistamiseen on korkean tuoton hakeminen metsistä, kun tukin hinta oli viime vuonna suhteellisen hyvä”, Remes arvioi.
Metsänkasvatuksen kiertoajan kohtuullinen pidentäminen lisää metsien hiilivarastoa ja hyödyttää monia peitteisyyttä vaativia eliölajeja.
Uudistushakkuissa koivujen läpimitat vaihtelevat selvästi enemmän kuin männyn ja kuusen. Yksi syy on se, että suometsien uudistamishakkuut ovat lisääntyneet viime vuosina. Suometsissä hieskoivu ei yleensä kasva kovin suureksi koko elinkaarensa aikana. Suometsien osuus uudistushakkuista on kuitenkin edelleen alle viidennes.
Vuonna 2021 kaikkien hakkuiden pinta-ala oli noin 800 000 hehtaaria, joista uudistushakkuita oli noin 192 000 hehtaaria.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
