
Kesällä EU:n toimielimet kokevat myllerryksen, kun uudet mepit aloittelevat työtään ja myös komission poliittinen johto vaihtuu. Metsäasiat ovat saaneet erityisen paljon painoarvoa viimeisten vuosien aikana, kun komissio on julkaissut useita kymmeniä metsiin liittyviä aloitteita. Ilmasto- ja monimuotoisuuskysymykset eivät poistu EU:n prioriteettilistalta, mutta todennäköisesti uudet EU-parlamentti ja komissio ottavat huomioon myös metsiin ja niiden käyttöön tiukasti linkittyvät muut teemat, kuten huoltovarmuuden, turvallisuuden ja omavaraisuuden.
Yksi esimerkki kokonaisymmärryksen lisäämisestä ovat lisääntyneet viittaukset biotalouden tärkeyteen. Komission uudessa ilmastotiedonannossa vuodelle 2040 asetetut päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta niin ovat myös metsäalan tarjoamat ratkaisut. Jotta pääsemme pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin, pelkkiin metsien hiilinieluihin perustuva politiikka ei ole kauaskantoista. Olemme nyt jo nähneet, kuinka ilmastonmuutos on koetellut metsiä ja lisännyt metsätuhoja ympäri Eurooppaa vähentäen hiilinieluja. Hyvän ja kestävän metsänhoidon tukemisen rinnalla tarvitsemme jatkossa politiikkaa, joka nojaa kestävän puupohjaisen raaka-aineen tuottamiseen, ja jolla korvataan fossiilisia materiaaleja. Kun katsoo komission viimeaikaisia viestejä asiaan liittyen, biotalous on tekemässä paluuta EU-päätöksentekoon.
Kestävää politiikkaa rakennetaan ennen kaikkea monipuolistamalla metsänomistajien mahdollisuuksia – ei rajoittamalla niitä.
Euroopan komissio antaa erityisen suuren painoarvon korkealaatuisille, pitkään hiiltä sitoville puutuotteille. Tässä yhteydessä metsänomistajien ja käytännön metsänhoidon rooli ja ymmärrys ovat keskeiset. Metsänomistajilla on toive tuottaa korkealaatuista tukkia, joka päätyy sahatavaraksi laadukkaisiin tuotteisiin, kuten puurakennuksiin. Tukin kasvattamiseen menee kuitenkin vuosikymmeniä, jonka aikana metsästä saadaan erilaatuista raaka-ainetta. Kuitupuulla ja jalostuksen sivuvirroilla on käyttöä muun muassa pakkauksissa, kemikaaleissa ja tekstiileissä sekä uusia käyttötapoja etsitään jatkuvasti. Puupohjaiset materiaalit tulisi nähdä monipuolisesti osana biokiertotaloutta, sillä puusta riittää moneen.
Metsänäkökulmien monipuolistumisen lisäksi vuoropuhelun metsänomistajien kanssa on lisäännyttävä. Viime vuosina EU:n metsädialogia ovat ohjanneet pitkälti muut tahot kuin metsänomistajat. Komissiossa tapahtuneiden henkilöstövaihdoksien jälkeen onneksi myös tässä on nähtävissä muutoksia, ja keskustelumahdollisuuksia on avautunut aiempaa enemmän. Komission onkin aika huomata, että tempoileva ja aktiivista metsätaloutta rajoittava politiikka ei saa metsänomistajien tukea, ja voi pahimmassa tapauksessa heikentää metsänomistajien motivaatiota pitää huolta metsistään. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti myös metsien tuhonkestävyyteen ja ilmastotavoitteisiin. Kestävää politiikkaa rakennetaan ennen kaikkea monipuolistamalla metsänomistajien mahdollisuuksia – ei rajoittamalla niitä.
Lähes kaikki maa- ja metsätalouteen liittyvä lainsäädäntö, jota Suomessa valmistellaan, tulee alun perin EU:sta. Sinun äänesi on kesäkuussa tärkeä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
