Riita maatalouden vihreästä siirtymästä ratkaiseva, kun EU-parlamentti äänestää Ursula von der Leyenin valinnasta − luvassa odotettua kovempi vääntö

Laskutoimitus on periaatteessa yksinkertainen ja pelin pitäisi olla selvä.

EU-komission nykyinen saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen tarvitsee taakseen 361 EU-parlamentin ääntä varmistaakseen valintansa toiselle viisivuotiskaudelle. Von der Leyenia tukevilla parlamentin keskiryhmillä on yhteensä 401 edustajaa. Valinnan pitäisi siis teoriassa olla varma.

Keskiryhmien, eli von der Leyenin oman keskustaoikeistolaisen EPP:n, sosiaalidemokraattien S&D:n ja keskustaliberaalin Renew:n rivit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin suorat. Sekä ryhmien sisällä että niiden kesken on ristivetoa. Se on osin poliittista ja osin kansallista.

Eikä EU-parlamentissa tunneta ryhmäkuria. Suljetussa lippuäänestyksessä jokainen voi rokottaa sekä omia että vihollisia − sekä poliittisesti että kansallisesti.

MT:n maanantaina eri parlamenttiryhmistä saamien tietojen mukaan lähipäivien vääntö von der Leyenin taakse haalittavasta enemmistöstä on ”huomattavasti kovempi ja vaikeampi kuin, miltä se vielä pari viikkoa sitten näytti”, kuten yksi kokenut demariryhmän meppi asiaa luonnehti. Ilman vihreiden ja laitaoikeiston ECR:n ryhmistä kutiteltuja lisä-ääniä von der Leyenin valintaa on vaikea varmistaa.

Erimielisyyttä ja epäluottamusta on sekä asia- että myös jo kertaalleen sovituista henkilökysymyksistä.

Kivuliainta on sopia siitä, mitä uusia ilmasto- ja ympäristölakeja säädetään ja miten jo säädettyjä jalkautetaan käytäntöön. Monet EPP-edustajat painaisivat jarrua uusien kanssa ja vetäisivät takaisin joitain jo säädettyjä lakeja. Tämä linja on punainen vaate demareille ja vihreille.

Von der Leyen ei voi luvata liikaa jarruttajille eikä vauhdittajille. Komission nykyisen ja ehkä tulevan puheenjohtajan pitää puristaa kaikkia tyydyttävä kompromissi puheeseen, jonka hän pitää Strasbourgissa torstaina ennen parlamentin ratkaisevaa äänestystä.

Erimielisyydet kulminoituvat erityisesti maa- ja metsätaloutta koskevissa laeissa. Kokoomuksen kattopuolueen EPP:n edustajista monet vaativat, että metsäkato- ja ennallistamisasetusten maa- ja metsätaloutta koskevia ”vääristymiä oikaistaan”, kuten MT:n itävaltalaislähteet korostavat. Kaikki S&D:n, Renew-ryhmän ja vihreiden edustajat eivät tätä niele.

Myös viime vaalikaudella tyssänneen, maataloustuottajia kismittäneen torjunta-aineasetuksen elvyttäminen ja jo kertaalleen päätetyn polttomoottorikiellon mahdollinen vesittäminen hajottavat von der Leyenia tukevaa koalitiota.

Ristiriitoja on lisäksi pakolaisasioissa ja tulevaisuuden isoihin investointeihin tarvittavien EU:n omien varojen kasvattamisessa. MT:n lähteiden mukaan demariryhmässä pelätään, että EPP lähtee laitaoikeiston ECR:n kanssa kiristämään pakolaispolitiikkaa. Monille demareille ja erityisesti vihreille keväällä hyväksytty turvapaikka- ja maahanmuuttolaki on jo nyt liian tiukka.

Pakolaisasiassa EPP on jo kuitenkin tullut muita keskiryhmiä vastaan. ECR ei saa demareiden ja vihreiden vastustuksen vuoksi kansalaisvapauksien oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtajuutta. EPP ottaa sen ja luovuttaa maatalousvaliokunnan vetovastuun ECR:lle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että parlamentin maatalousvaliokunta vetää jatkossa kriittisempää linjaa suhteessa vihreään siirtymään. Se sopii hyvin osalle EPP-edustajista. Siksi vaihtokauppaan päädyttiin.

Parlamentin kahden suurimman ryhmän eli EPP:n ja demareiden S&D:n välinen luottamus on MT:n tietojen mukaan viime metreillä romahtanut pohjalukemiin. EPP on tiettävästi riitauttanut kirjoittamattoman säännön, jonka mukaan kaksi suurinta ryhmää jakaa parlamentin puheenjohtajan viisivuotisen pestin. Ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber haluaisi kaapata parlamentin puheenjohtajan nuijan maltalaiselle Roberta Metsolalle koko vaalikaudeksi.

Jos von der Leyen esikuntineen ei saa näistä elementeistä kasaan riittävää enemmistöä, jäsenmaiden on parsittava kasaan kokonaan uusi nimityspaketti. Pahimmassa tapauksessa uusi komissio saataisiin kasaan vasta vasta ensi vuoden puolella.

Se tarkoittaisi EU:n halvaantumista useiksi kuukausiksi samaan aikaan, kun Ukraina taistelee olemassaolostaan, Yhdysvalloissa Trump todennäköisesti palaa valtaan ja EU:n mahtimaiden eli Ranskan ja Saksan sisäpolitiikka on pahasti sekaisin.