Toimitusjohtaja Roger Nyqvist kertoo, että euromääräisesti ja kiloissa yli puolet Porvoon Perunan myynnistä on kotimaisia tuotteita. Kuva: Jarno Mela
Japanilaisomistukseen siirtynyt Porvoon Peruna kertoo, mitä suomalaisia tuotteita aasialaiset ravintolat ostavat
Elintarviketukku on kasvanut reippaasti. Porvoon Perunan valikoimiin on tulossa uuden japanilaisomistajan valmistamaa sakea.TilaajallePorvoo
Mandariinia ja kantoninkiinaa puhuva Ting Qiu on kiihdyttänyt Porvoon Perunan kasvua. Kuva: Jarno MelaElintarviketukku Porvoon Peruna hakee kasvua aasialaisista ravintoloista.
Puolet yrityksen ravintola-asiakkaista tarjoaa aasialaista ruokaa.
”Se on erittäin merkittävä asiakasryhmä meille. Siinä segmentissä on edelleen kasvumahdollisuuksia”, kertoo toimitusjohtaja Roger Nyqvist.
”Vietnamilainen ja korealainen keittiö ovat nyt aasialaisista ravintoloista trendikkäimmät. Sushiravintolat ovat tulleet Suomeen jäädäkseen.”
Aasialaisia asiakkaita oli vuonna 2021 noin 30. Nyt heitä on 300.
Porvoon Peruna pääsi 7–8 vuotta sitten mukaan sushibuumiin. Nyqvist huomasi pian, että aasialaisia asiakkaita pitää palvella äidinkielellään.
Suomessa sushiravintoloita pyörittävät useimmiten kiinalaiset.
Aasialaisia asiakkaita oli vuonna 2021 noin 30. Nyt heitä on 300. Kasvun taustalla on osaltaan Kiinasta Suomeen muuttanut Qiu Ting. Mandariinin lisäksi Etelä-Kiinasta kotoisin oleva Ting puhuu kantoninkiinaa.
Nykyään Porvoon Perunassa töissä on kolme kiinalaista ja yksi japanilainen työntekijä.
Tänä vuonna yrityksen ravintola-asiakkaiden määrä on kasvanut mutta keskiostos on pienentynyt. Se kertoo, että vuosi on ollut ravintola-alalla hankala.
”Pelkään, että dramaattista käännettä ei nähdä ihan pian.”
75 prosenttia Porvoon Perunan liikevaihdosta tulee ravintoloista ja loput vähittäiskaupasta.
Liikevaihto on kasvanut 10 vuodessa 9 miljoonasta tämän vuoden 37 miljoonaan euroon.
Suomen markkinoilla on neljä isoa tukkuliikettä. Porvoon Peruna tulee niitä seuraavassa kokoluokassa.
”Olemme edelleen hyvin pieni tekijä, tilaa kasvaa on kyllä”, sanoo Nyqvist.
Liikevaihto on kasvanut 10 vuodessa 9 miljoonasta tämän vuoden 37 miljoonaan euroon. Toiminta on laajentunut Porvoon ja Loviisan alueelta koko maan laajuiseksi.
Nyqvist kiittää kasvusta kokenutta henkilöstöä. Työtekijöitä on nyt noin 60. ”Kaikki, ketkä ovat tänne tulleet, ovat jääneet.”
Hän uskoo liiketoiminnan kasvavan ensi vuonna.
Porvoon Peruna myy perunoita. ”Perunan merkitys on edelleen suht’ iso julkisella sektorilla: kouluissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa. Kotitalouksissa pasta ja riisi on vienyt ison osan markkinasta”, sanoo Roger Nyqvist. Kuva: Jarno MelaPorvoon Peruna muutti nykyisiin tiloihinsa vuonna 2019 ja laajennus valmistui vuonna 2023. Nyt 5 000 neliön tilat ovat käymässä pieneksi: lisätilaa on pitänyt vuokrata naapurista.
Aiemmin Porvoon Peruna osti tuotteita kotimaisilta tuottajilta pienissä erissä. Toiminnan kasvettua tavaraa tulee merikontillinen eli 25–30 lavaa kerrallaan.
Itä-Uudellamaalla ei ole Nyqvistin mukaan enää montaa kaupallisessa mitassa viljelevää tuottajaa.
”Muutamia vuosia sitten meille tuli kesäkaudella kurpitsoja, sipulia ja papuja. Vähitellen melkein kaikki ovat lopettaneet.”
”Kotimaiset vihannekset ovat millä tahansa mittarilla vertailukelpoisia maailmanlaajuisesti. Toivon todella, että viljelijät pystyvät jatkossakin tuottamaan niitä suomalaisille kuluttajille.”
Kuljetusliike H. Widjeskogin kuljettaja Eetu Mäkelä purki kaalikuormaa varastolle marraskuun lopulla. Kuva: Jarno MelaAasialaiset ravintolat käyttävät Nyqvistin mukaan paljon kotimaisia vihanneksia: nyt kurkkua, kaalia ja porkkanaa.
Suomalaiset öljyt ja jauhot käyvät aasialaisille mutta mausteet he haluavat autenttisina.
He ostavat myös suomalaista lihaa: eniten broileria ja jonkin verran myös possua. Naudanlihan hinta on ollut korkealla, joten sitä on mennyt vähemmän.
Aasialaisten ravintoloiden pitäjät ovat Nyqvistin mukaan erittäin hintatietoisia ja vaativat laadukkaita tuotteita.
”Vihanneksissahan olemme aina olleet todella kilpailukykyisiä.”
Porvoon Peruna
Porvoolaiset perunanviljelijät perustivat 1970-luvulla yrityksen viemään tuotteitaan markkinoille.
He veivät perunoita ja porkkanoita Helsinkiin ja toivat takaisin muita vihanneksia paikallisten ravintoloiden tarpeisiin.
Porvoon Perunatuote meni konkurssiin 1990-luvun lamassa.
Roger Nyqvistin isä pelasti ja elvytti yrityksen tukkuliiketoiminnan. Agrica Ab:n, aputoiminimeltään Porvoon Perunan, tarina alkoi vuonna 1993.
Äiti tuli mukaan toimintaan, sitten vuosituhannen alussa seuraava sukupolvi eli siskot ja viimeisenä Nyqvist.
Porvoon Perunassa on ollut mukana koko Nyqvistin perhe. Omistajuus alkoi tuntua raskaalta, kun yritys kasvoi.
Reilu vuosi sitten perheyrityksen osti japanilainen Takara Holdings. Tarkkaan ottaen ostajana oli sen Isossa-Britanniassa toimiva japanilainen elintarvikkeiden tukkuliike T. Tazaki & Company.
Takara-konserni valmistaa alkoholijuomia ja lääkeaineita ja myy aasialaisia elintarvikkeita tukkuliikeverkostonsa kautta. Verkosto perustettiin alunperin viemään sakea maailmalle.
”Samalla he huomasivat, että elintarvikkeiden kauppa kannattaa. Tukkuliikepuoli on kasvanut konsernin suurimmaksi osaksi”, kertoo Nyqvist.
Sisaryhtiöitä Porvoon Perunalla on nyt Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Australiassa. ”Olemme ainoa, jolla on myynnissä myös tuoretuotteita.”
Aasialaiset haluavat autenttisia mausteita. Kuvassa osterikastiketta. Kuva: Jarno MelaUusi omistaja ei ole Nyqvistin mukaan lähtenyt juurikaan ohjaamaan toimintaa Suomessa.
”Meillä on hyvin vapaat kädet. Omistaja uskoo, että tunnemme paikallisen markkinan parhaiten.”
Porvoon Perunan valikoimiin on pian tulossa omistajan valmistamaa riisiviiniä sakea. Takara valmistaa myös bataattiviina sojua.
”On ehkä aika kaukaa haettu, että se menestyisi Suomessa”, arvioi Nyqvist.
Sake
Japanilaisen saken eli perinteisen riisiviinin valmistus pääsi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa 2024.
Juoman suosio oli huipussaan Japanissa 1970-luvulla. Siitä kotimainen kulutus on romahtanut neljäsosaan. Nyt japanilaiset aikuiset juovat sakea keskimäärin 3,8 litraa vuodessa.
Samaan aikaan vienti on kasvanut. Vuosi 2024 oli huippuvuosi, kun sakea vietiin 80 maahan noin 240 miljoonan euron edestä.
Viime vuosina saken tuotantoa on häirinnyt pula juomanvalmistukseen sopivasta riisistä.
Japanin kansallisjuomalle on omistettu oma päivä, 1. lokakuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
