”Erityisesti Kespron kehitys vuonna 2024 oli vahvaa”, pääjohtaja Jorma Rauhala sanoo vuosirapotissa. Kesprolla on 13 noutotukkua ja verkkotukku. Kuva: Eija Mansikkamäki
Ruoan tukkukaupassa yksi toimija on niin ylivoimainen, että ravintola-ala on tähyillyt haastajaa ulkomailta
Tukkukaupan hankinnat kasvavat ja keskittyvät. Tutkijat peräävät etenkin julkisyhtiö Hanselin hankintojen avaamista.Tilaajalle
Kespron omien brändien osuus myynnistä on puolet ja myynnistä 70 prosenttia suuntautuu lounasravintola- ja henkilöstöravintoloihin sekä julkishallinnolle. Kuva: Rami MarjamäkiJos vähittäiskauppa on Suomessa keskittynyttä, niin on tukkukauppakin.
S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupan myynnistä nousi tuoreiden tietojen mukana viime vuonna jo 49 prosenttiin ja Keskon jäi 34 prosenttiin.
Tukkupuolella tilanne on toisin: Kesko arvioi oman tukkunsa Kespron markkinaosuuden vahvistuneen viime vuonna yli 49 prosentin.
Myynti kasvoi 1,2 miljardiin euroon, kun K-kauppojen, Citymarketien ja Kespron myynti oli yhteensä 8,5 miljardia euroa. Myös Kespron verkkokauppa on Suomen suurin.
Kespron kilpailijoita ovat etenkin S-ryhmän hotelleja ja ravintoloita palveleva Meira Nova sekä Metro-tukku, Valio Aimo ja Suomen Palvelutukkurit. Lisäksi tavara liikkuu teollisuuden suoratoimitusten ja erikoistukkujen kautta.
Valio Aimo syntyi, kun Valio osti Heinon tukun vuonna 2012 ja markkinaoikeus oli kieltänyt Keskolta kaupat. Markkinaosuus olisi noussut jopa 70 prosenttiin.
”Tukkukauppa on todella keskittynyt ja Kesprolla on erittäin vahva asema. Se on onnistunut luomaan koko maan kattavan jakelujärjestelmän, jonka kanssa muut eivät pysty kilpailemaan”, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Maran jäseninä on paljon tukkukauppaa käyttäviä yrityksiä.
Lapin mielestä suurin ongelma on, että elintarvikkeiden hinnat tukkukaupassa ovat nousseet nopeasti: 33 prosenttia vuoden 2020 syyskuusta. Samaan aikaan hinnat kallistuivat päivittäistavarakaupassa 23 ja kahvila- ja ravintolapalveluissa 20 prosenttia.
Toki ravintola-ala käyttää koteja enemmän lihaa ja kalaa.
”Etenkin pienet ravintolat ovat ahtaalla koronan ja hintojen nousun jälkeen. Niiden neuvotteluasema tukkujen kanssa on yhtä heikko kuin maataloudella ja ne saavat elintarvikkeita jopa halvemmalla vähittäiskaupasta”, Lappi kuvaa.
”Uhkana on, että ravintolat joutuvat siirtymään yhä enemmän ulkomaiseen lihaan.”
Kuluttajien heikko ostovoima supisti myyntiä viime vuonna prosentin verran.
Ala on Lapin mukaansa miettinyt Kesprolle kilpailijaa ulkomailta, mutta tukkumarkkinamme on liian pieni.
”Kannamme huolta suomalaisen maaseudun elinvoimasta, omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja vastuullisen karjankasvatuksen kannattavuudesta. Kustannukset ovat kuitenkin korkeat muun muassa Euroopan kuudenneksi korkeimman arvonlisäveron vuoksi”, hän sanoo.
”Kuluttaja ei ole ollut valmis maksamaan laadukkaasta kotimaisesta lihasta. Uhkana on, että ravintolat joutuvat siirtymään yhä enemmän ulkomaiseen lihaan.”
Lappi toivoo päättäjien heräävän ajoissa asiaan. Myös julkisen ruokahuollon avautuminen lisää kilpailulle laskisi hintoja ja säästäisi verorahoja.
Jatkossa julkiset hankinnat keskittyvät tukkukaupoille ja kilpailu vähenee.
Ruokaostojen arvo vähittäiskaupassa on noin 17 miljardia euroa. Ravintola-, kahvila- ja muihin ateriapalveluihin käytetään 4,5 miljardia euroa.
Hotelleita, ravintoloita ja muuta muonitusta palvelevan horeca- eli foodservice-tukkukaupan arvo on 2,5 miljardia euroa.
Julkisten ruokahankintojen arvo on noin miljardi euroa ja osuus kaikista ruokaostoista nelisen prosenttia. Julkisia ostajia ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio ja seurakunnat.
Jatkossa julkiset hankinnat keskittyvät tukkukaupoille ja kilpailu vähenee, kun hankintojen koot kasvavat. Sekä myyjän että ostajan kilpailutus- ja osaamisvaatimukset kasvavat.
Kehitys ilmenee Luonnonvarakeskuksen Kyösti Arovuoren ja Hanna Karakallion tuoreista selvityksistä tukkukaupasta ja julkisista hankinnoista.
Pienet hankintayksiköt eivät enää pysty kilpailuttamaan, ja tukut jylläävät myös omilla tuotemerkeillään. Luke vaatiikin selvitystä tukkukaupan markkinasta, sopimusrakenteista ja omien merkkien lisääntymisestä.
Myös markkinavuoropuhelua tulisi lisätä, hankintoihin osallistumista yksinkertaistaa, hankintoja pilkkoa ja tehdä mahdolliseksi suoria ja osahankintoja isompien kokonaisuuksien sisällä.
Valtion rooli hankintojen maksajana kasvaa hyvinvointialueiden myötä ja samalla ja valtion ja kuntien Hanselin rooli kilpailuttajana ja myyjänä.
Valtion rooli hankintojen maksajana kasvaa hyvinvointialueiden myötä. Samalla kasvaa valtion ja kuntien omistaman Hanselin rooli kilpailuttajana ja myyjänä. Tutkijat kaipaavat tietoa julkisten hankintojen määrästä ja hintojen kehityksestä.
Esimerkiksi Hanselin asiakkailtaan keräämät euro- ja kilotiedot tulisi julkaista ja kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden kaksoisroolit selvittää. Alalla kerättyä dataa tulisi saada laajemminkin julkisten tilastojen tuottamiseen.
Vain neljä tukkuliikettä pystyy vastaamaan suurimpiin julkisiin kilpailutuksiin, kuten Hanselin nelivuotiseen puitesopimukseen tai Leijona Cateringin hankintoihin. Yksin Leijona Cateringin osuus valtion ruokahankinnoista on yli kaksi kolmasosaa.
Meira Novasta tuli tänä vuonna Leijona Cateringin elintarviketoimittaja viideksi vuodeksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
