• Tässä Suomen maakunnassa jurppii eniten – onnellisuustutkimus selvitti

    Kuntarahoituksen tuore tutkimus mittasi ensimmäistä kertaa suomalaisten onnellisuutta maakuntatasolla.
    Tilaajalle
    Lähes kaikkien vastaajien mielestä erittäin tai melko tärkeitä tekijöitä olivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne.
    Lähes kaikkien vastaajien mielestä erittäin tai melko tärkeitä tekijöitä olivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne. Kuva: Johannes Tervo
    Uutiset|Yhteiskunta
    17.9.202613:00
    Henna Lääveri

    Suomi on keikkunut YK:n onnellisuusraportin kärkisijalla jo yhdeksän vuotta peräkkäin, mutta kansainvälinen vertailu ei ole paljastanut, miten onnellisuus jakautuu Suomen sisällä.

    Kuntarahoituksen tuore tutkimus mittasi ensimmäistä kertaa suomalaisten onnellisuutta maakuntatasolla.

    Tutkimukseen vastanneet 2 038 suomalaista saivat arvioida, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan elämäänsä. Kyselyssä mukailtiin YK:n onnellisuusraportin peruskysymystä.

    ”Tämä tutkimus antaa meille ensimmäisen yleiskuvan siitä, miten suomalaisten elämäntyytyväisyys vaihtelee alueellisesti sekä niistä tekijöistä, joita suomalaiset itse pitävät onnellisuutensa kannalta tärkeinä”, kertoo onnellisuustutkija Jennifer De Paola tiedotteessa.

    Kyselyn vastaajat arvioivat onnellisuuttaan asteikolla 1–10. Lähes kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista antoi asteikon kärkipäähän osuvan arvosanan 8–10.

    Maakunnista eniten positiivisia arvosanoja kahdeksan ja kymmenen väliltä annettiin tutkimuksen mukaan Lapissa (71 prosenttia), Pohjois-Savossa (70 prosenttia) ja Etelä-Savossa (69 prosenttia).

    Eniten negatiivisia, eli asteikon häntäpään arvosanoja (1–3) antoivat vastaajat Satakunnassa (9 prosenttia), Keski-Suomessa (8 prosenttia) ja Pohjois-Karjalassa (7 prosenttia).

    Heikoimmat arvosanat saatiin sekä maakunta- että kaupunkitasolla länsirannikolta.

    Suomalaiset arvioivat keskimäärin onnellisuutensa olevan 7,51 asteikolla arvioituna 1–10.

    Maakuntatasolla kyselyn korkeimmat arviot tyytyväisyydestä omaan elämään annettiin Etelä-Pohjanmaalla (7,67), Pohjois-Savossa (7,63) ja Pirkanmaalla (7,60).

    Kaupunkien osalta tyytyväisimpiä omaan elämäänsä olivat vastaajat olivat Espoosta (7,81), Kuopiosta (7,79) ja Kauniaisista(7,60).

    Heikoimmat arvosanat saatiin sekä maakunta- että kaupunkitasolla länsirannikolta. Maakunnista heikoimman arvion antoi Satakunnassa (6,94) ja kaupungeista samassa maakunnassa sijaitseva Pori (6,43).

    Satakunnan jälkeen heikoimmat arviot maakunnista tulivat Kanta-Hämeestä (7,34) ja Pohjois-Pohjanmaalta (7,35).

    Kaupunkien osalta hännille Porin lisäksi jäivät Kajaani (7,05) ja Rovaniemi (7,17).

    Kyselyn heikoimmat arvosanat omasta onnellisuudesta annettiin Porissa. Kuva Porissa vuosittain järjestettävästä Suomi Areena -keskustelutapahtumasta.
    Kyselyn heikoimmat arvosanat omasta onnellisuudesta annettiin Porissa. Kuva Porissa vuosittain järjestettävästä Suomi Areena -keskustelutapahtumasta. Kuva: Juha Sinisalo

    Lähes kaikkien vastaajien mielestä erittäin tai melko tärkeitä tekijöitä olivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne.

    Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan erilaisten tekijöiden merkitystä omalle onnellisuudelle.

    Lähes kaikkien vastaajien mielestä erittäin tai melko tärkeitä tekijöitä olivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne.

    Myös luonnon merkitys on suomalaisille suuri, ja sitä piti oman onnellisuutensa kannalta erittäin tai melko tärkeänä yli 90 prosenttia vastaajista.

    Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miksi Suomi on vuodesta toiseen menestynyt niin hyvin YK:n kansainvälisessä onnellisuustutkimuksessa.

    Yli puolet vastaajista uskoi tämän johtuvan siitä, että suomalaiset ovat vähään tyytyväisiä. Noin kolmasosa vastaajista taas arveli onnellisuuden taustalla olevan se, että asiat Suomessa ovat poikkeuksellisen hyvin.

    Osa vastaajista myös kyseenalaisti koko YK:n tutkimuksen uskottavuuden tai sen metodit.

    Lisää aiheesta
    • Suomi on sijoittunut koettua onnellisuutta mittaavassa kyselyssä ensimmäiselle sijalle jo kahdeksana vuonna. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

      Hyvinvointi | Suomi on jälleen maailman "onnellisin" maa – tutkijan mukaan raportti ei kerro mitään onnellisuuden tunteesta

    • Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Kuvituskuva.

      Yhteiskunta | Yliö: Miten voimme pitää Suomen onnellisuuskärjessä?

    • Yhteisössä on voimaa.

      Yhteiskunta | Onnellisuus ja ratkaisut löytyvät yhteisöstä

    Artikkelin aiheet
    onnellisuustutkimus
    maakunta
    elämäntyytyväisyys
    Kuntarahoitus
    Suomi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle