MT-kysely: Suomalaiset luottavat talouden hoidossa eniten SDP:hen – sukupuolten välillä iso ero
Miesten ja naisten kannatus jakaantuu luottamuksessa sosialidemokraatteihin ja etenkin perussuomalaisiin.Tilaajalle
Antti Lindtmanin luotsaama SDP on suomalaisten keskuudessa luotetuin talouspuolue. Riikka Purran perussuomalaiset saa luottamusta miehiltä, mutta ei juurikaan naisilta. Kuva: Eija Mansikkamäki, Oskar von EssenSuomalaisten keskuudessa luotetuin talouspuolue on nyt SDP, johon noin joka viides vastaaja luottaa Suomen taloudenpidossa eniten.
Toiseksi eniten luotetaan kokoomukseen (16 prosenttia), jota seuraavat perussuomalaiset (11 prosenttia) ja keskusta (10 prosenttia).
Vasemmistoliittoon eniten luottaa seitsemän prosenttia vastaajista. Muiden puolueiden saama luottamus on vähäistä. Peräti 23 prosenttia vastaajista ei osannut kertoa kantaansa.
Tulos kertoo todennäköisesti paitsi luottamuksesta puolueiden talousratkaisuihin, myös puolueiden yleisestä kannatuksesta, arvioi yliopistonlehtori Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta.
Elo kuuluu myös demokratian resilienssiä suomessa tutkivaan Reslide-konsortioon.
Hän kiinnittää huomiota epävarmojen vastaajien korkeaan määrään. ”En osaa sanoa” on kaikista vastauksista yleisin.
”Se tässä itselläni pistää silmään heti. Tässähän on aika iso epäluottamus ylipäätään puolueiden kykyyn hoitaa Suomen taloutta. Sehän on kaikista suurin vastaajaryhmä”, Elo huomauttaa.
”Mistä se sitten kertoo? Onko niin, että ihmiset näkevät taloustilanteen niin kimuranttina, että tämä on tietyn tyyppinen epäluottamuslause ylipäätään puolueiden kykyyn hoitaa talouspolitiikkaa”, hän pohtii.
”Ehkä SDP on hyötynyt siitä, että suomalaisilla näyttää edelleen olevan halu pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta”
Kyselyn tulokset ovat varsin tasaisia eri vastaajaryhmien välillä.
SDP on suosituin kaikissa ikäryhmissä ja maantieteellisesti ympäri Suomen. Eri kuntatyypeistä SDP on suosituin kaikissa paitsi maaseutumaisissa kunnissa, joissa keskustaan luotetaan hieman enemmän.
”Ehkä SDP on hyötynyt siitä, että suomalaisilla näyttää edelleen olevan halu pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta”, Elo pohtii.
”Tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet aika paljon juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Ehkä siksi nyt ajatellaan, että kokonaistalouden hoidossa tämä sosiaalidemokraattien konsepti valtion isommasta roolista on parempi.”
Elo huomauttaa, että oppositiossa oleva SDP on ollut toistaiseksi varsin varovainen talouteen liittyvissä linjoissaan, joten heidän talouspoliittisia keinojaan on vielä hankala arvioida.
Puolue voikin saada nostetta siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat parhaillaan hallitusvastuussa, eikä heidän toimiinsa olla tyytyväisiä.
Suomessa yksikään puolue ei tunnu kansalaisten silmissä omistavan talousosaamista.
”Minulla on toisena tutkimuskohteena Saksa, ja siellä perinteisesti keskustaoikeistolaista CDU:ta on pidetty talousasioiden osaajana”, Elo kertoo.
”Siinä mielessä on mielenkiintoista että CDU:n sisarpuolue kokoomus saa suomessa nyt vähemmän luottamusta.”
”Usein naisilla on enemmän luottamusta keskusta–vasemmiston suuntaan puoluekentässä ja myöskin talouspoliittisessa linjassa”
Isoimmat erot kyselyssä ovat mies- ja naisvastaajien välillä, ja näkyvät etenkin luottamuksessa SDP:n ja perussuomalaisten välillä.
Naisista joka neljäs luotti sosialidemokraatteihin, jota seurasivat kokoomus (13 prosenttia), keskusta (10 prosenttia) ja vasemmistoliitto (9 prosenttia). Perussuomalaisiin luotti naisvastaajista vain neljä prosenttia, saman verran kuin vihreisiin.
Miesten keskuudessa kolmen kärki, kokoomus, perussuomalaiset ja SDP taas on käytännössä tasoissa.
Elon mukaan tulokset mukailevat eurooppalaisia vastaavia tutkimuksia.
”Usein naisilla on enemmän luottamusta keskusta–vasemmiston suuntaan puoluekentässä ja myöskin talouspoliittisessa linjassa”, hän sanoo.
Miehet taas luottavat useammin oikeistolaisempaan politiikkaan.
”Perussuomalaisethan ovat nyt kokoomusta oikeammalla. Luottamus keskustaan ja kokoomukseenhan on naisten ja miesten välillä melko tasaista. Ero on nimenomaan SDP:n ja perussuomalaisten välillä”, Elo huomauttaa.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 1 020 suomalaista 13.–18. helmikuuta. Kysely on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
