MT-kysely: Kaksi kolmasosaa suomalaisista ei luota vanhusten hoidon turvallisuuteen

Valtaosa suomalaisista ei luota vanhusten hoidon olevan turvallista, selviää MT:n teettämästä kyselystä.

66 prosenttia vastanneista vastasi ”en” kysyttäessä, luottaako vastaaja vanhusten hoidon turvallisuuteen Suomessa. 28 prosenttia vastasi ”kyllä” ja 6 prosenttia ”en osaa sanoa.”

Naiset suhtautuvat huomattavasti miehiä epäluuloisemmin vanhusten hoidon tilaan Suomessa.

Naisista peräti 74 prosenttia vastasi, ettei luota vanhusten turvalliseen hoivaan. Miehistä näin vastasi 58 prosenttia. Naisista 20 ja miehistä 35 prosenttia kertoi luottavansa, että asiat ovat turvallisella tolalla.

Kaikissa ikäryhmissä epäluottamusta on enemmän kuin luottamusta. Luottamus hoidon turvallisuuteen vähenee tasaisesti sitä mukaan, mitä vanhemmista vastaajista on kyse.

Miehet ovat naisia luottavaisemmalla mielellä kaikissa ikäjoukoissa.

Kun 18–30-vuotiaista miehistä 46 prosenttia kertoo luottavansa vanhusten hoidon turvallisuuteen ja 54 prosenttia ei luota, yli 65-vuotiaista naisista ainoastaan 17 prosenttia luottaa ja 76 prosenttia ei luota.

Epäluottamus ei yllätä iäkkäiden palveluiden asiantuntijaa.

”Alkuvuonna tapahtuneet kuolemantapaukset ja niiden myötä epäkohtiin painottunut julkinen keskustelu ovat varmasti lisänneet monien huolta iäkkäiden hoidon tilasta”, kehittämispäällikkö Katri Kakko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kommentoi.

Vanhustenhoito on muuttunut viime vuosina. Kakon mukaan Iäkkäiden hoivapalvelut kohdentuvat aiempaa myöhäisempään vaiheeseen, eli palvelujen saajien toimintakyky on heikompi ja palvelutarpeet suurempia.

Kakko pitää luottamusta tärkeänä.

”Jokainen, joka saa elää pitkän elämän, on sen loppuvaiheessa todennäköisesti hoivapalvelujen tarpeessa. Luottamuksen lisääminen edellyttää oikeaa tietoa ja konkreettisia tekoja, jotka tehdään myös kansalaisille näkyviksi. Esimerkiksi iäkkäiden palvelujen sisällön, menetelmien, laadun ja laatupoikkeamien avoin raportointi lisää luottamusta palveluihin”, Kakko sanoo.

Mitä iäkkäämpi vastaaja on, sitä vähemmän hän luottaa vanhusten hoidon turvallisuuteen. Kuva: Sanne Katainen

Asuinpaikka vaikuttaa vastausten jakaumaan hyvin vähän. Pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa noin kaksi kolmasosaa vastaajista ei luota vanhusten hoidon olevan turvallista.

Taajaan asutuissa kunnissa luottamuspulaa vanhustenhoidon turvallisuuteen kokee 71 prosenttia vastanneista. Pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa ja maaseudulla vastaava lukema on 65–68 prosenttia.

Yksinhuoltajista 85 prosenttia on epäluottavaisia, että vanhusten hoito olisi Suomessa turvallista.

Puolueiden välillä on eroja siinä, kuinka syvää epäluottamus hoidon turvallisuuteen on.

79 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista ja 74 prosenttia vihreistä ei luota turvalliseen vanhusten hoitoon Suomessa.

SDP:n ja kristillisdemokraattien kannattajista epäluottamusta kokee 68 prosenttia ja keskustalaisista 62 prosenttia.

Perussuomalaisten, RKP:n ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat vanhusten hoidon tilaan muita luottavaisemmin. Perussuomalaisista 54 prosenttia ei luota ja 37 prosenttia luottaa vanhuspalveluihin.

RKP:n kannattajista epäluottamusta kokee tasan puolet ja 42 prosenttia kertoo luottavansa turvallisuuteen. Kokoomuslaisista 46 prosenttia ei luota ja 44 prosenttia luottaa.

MT:n Kantar Agri Oy:lla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 020 ihmistä. Tiedot kerättiin 13.–18. helmikuuta. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.