Leski voi saada omaisuutta kolmella tavalla – juristi kertoo, mikä asia avioehtoon ja lesken asemaan liittyen on monelle epäselvä

Perintöverokiemurat eivät ole niin selkeitä, kuin voisi kuvitella. Erityisesti yksi asia avioehtoon ja perimiseen liittyen on monelle epäselvä.

Monesti perintöveroa käsiteltäessä puhutaan siitä, että leski ei peri mitään. Varsinaisesti leski ei perikään, mutta lesken asema avioliiton jälkeen turvataan perintökaarta täydentävillä avio-oikeussäännöksillä, joiden mukaan vähävaraisempi leski saa puolet yhteen lasketusta netto-omaisuudesta.

Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm huomauttaa, että leski on perillinen silloin, jos vainajalla ei ole lapsia. Se, että avioehto ei vaikuta tähän lesken perimysoikeuteen, ei ole Lindholmin mukaan läheskään kaikkien tiedossa. Lesken perimysoikeus voidaan kuitenkin sivuuttaa testamentilla. Tämä johtuu siitä, että aviopuolisoilla ei ole oikeutta lakiosaan samoin kuin lapsilla.

Lähtökohtaisesti kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus voidaan kuitenkin rajata pois jopa kokonaan. Leski ei saa siis välttämättä mitään. Avio-oikeus voidaan rajata kokonaan pois avioehtosopimuksella, lahjakirjassa tai testamentissa. Lisäksi avio-oikeus voidaan rajata niin, ettei leskellä ole oikeutta henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella saatuun vakuutuskorvaukseen.

On syytä muistaa, että ilman rekisteröintiä Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa avioehtosopimus ei ole pätevä. Lisäksi on syytä muistaa se, ettei sopimusta voi rekisteröidä puolison kuoleman tai avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka se olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana.

Tuomo Lindholm huomauttaa, että kuolinpesältä saadusta tasingosta lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska tasinko ei ole perintöä. Kuva: Pentti Hokkanen/Veronmaksajain keskusliitto

Yleisen käsityksen mukaan avio-oikeuden perusteella leskellä on oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä eli siitä mitä jää, kun varallisuudesta vähennetään velat. Jos vainajalla oli kuollessaan enemmän omaisuutta kuin leskellä, pitää kuolinpesän maksaa leskelle tasinkoa, jotta osuuksista saadaan yhtä suuret. Lindholm muistuttaa, että asia on siis näin silloin, jos avio-oikeutta ei ole rajattu pois.

Lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, mikäli leski oli puolisoaan varakkaampi. Lindholm huomauttaa, että kuolinpesältä saadusta tasingosta lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska tasinko ei ole perintöä.

Testamentilla ei voi vaikuttaa puolison avio-oikeuteen. Jos testamentin edunsaajana on joku muu kuin leski, koskevat testamenttimääräykset vain jäämistön sitä osaa, josta on erotettu lesken omaisuus ja mahdollinen tasinko. Leski voi tapauksesta riippuen itse saada kuolleelta aviopuolisoltaan omaisuutta siis kolmella eri tavalla eli tasinkona, perintönä tai testamentilla.

Jos testamentin edunsaajana on joku muu kuin leski, koskevat testamenttimääräykset vain jäämistön sitä osaa, josta on erotettu lesken omaisuus ja mahdollinen tasinko.  Kuva: Carolina Husu