Ihminen kokee havupuiden erittämät terpeenit miellyttäviksi, mutta niillä on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kuva: Tuomo Kesäläinen
Tiesitkö, että raikas ilma ei ole pelkkää typpeä ja happea? Mukana on muun muassa jalokaasuja ja otsonia
Tuoksut ovat olennainen osa hengitysilmaamme.Tilaajalle
Kesä tuoksuu Somerikon niityllä, joka on yksi ympäristöministeriön tuella vaalittavista Helmi-kohteista. Kuva: Carolina HusuPuhtaassa maalaisilmassa kasvavat makoisat mansikat. Siellä halutaan kasvattaa lapset, jotta heistä tulee energisiä ja hyvinvoivia. Viikko puhtaassa maalaisilmassa elvyttää kaupungin pölyistä ja työstressistä.
Mutta mitä on puhdas ilma? Myyttikö vain?
Kotinsa auringonvalossa nähnyt tietää, että ilmassa on aina muutakin kuin typpeä (78 %) ja happea (21 %) sekä jalokaasuja, hiilidioksidia, vesihöyryä ja otsonia, joista jäljelle jäävä prosentti pääasiassa koostuu.
Puhtaan maalaisilman koostumusta sivuaa oivallisesti haukiputaalainen pop-yhtye Aknestik kappaleessaan Suomirokkia:
”Mä muistan sen kirkkaan päivän / Sen kesän ja sen valon häivän / Heinä haisi, puut tuoksui, linnut lauloi vaan / Ja Lada ajaa kylän raitilla / Lada ajaa ja stereot soittaa.”
Sanoittaja viittaa terpeeneihin, jota maalaisilma sisältää. Terpeenejä haihtuu havupuiden pihkasta ja niittykasvien eteerisistä öljyistä.
”Terpeenit ovat etenkin kasvien emittoimia kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä. Niillä tiedetään olevan tulehdusta ehkäiseviä, kasvaimia estäviä ja hermostoa suojaavia vaikutuksia. Vaikutuksia tunnetaan kuitenkin vielä melko huonosti”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Antti Hyvärinen valottaa.
Vaikka kesän tuoksut ovat hyvin aistittavissa, ilmassa ne ovat häviävän pieninä, prosenttien miljardisosina.
”Puhtaan maalaisilman” aistiminen on aina myös yksilöllinen kokemus, minkä voivat vahvistaa ainakin allergikot. Keväällä ja kesällä ilmaan sekoittuu siemenkasvien siitepölyä, joka leviää tuulen mukana.
Luonnon kiertokulkuun liittyvien ainesosien lisäksi hengitysilmasta löytyy saasteita. Vaarallisimmasta päästä ovat pienhiukkaset, joita Suomirokissa symboloi kylän raitilla kurvaava Lada.
”Pienhiukkaset ovat yleisiä pakokaasuissa ja savukaasuissa. Myös palamisessa syntyvät kaasut muuntuvat ilmakehässä pienhiukkasiksi ennen pitkää”, Hyvärinen kertoo.
Pilvet ovat ilman sisältämien vesihöyryjen tiivistymiä. Kuva: Jaana KankaanpääIlmansaasteet laimenevat nopeasti, mutta toisaalta pienhiukkaset kulkeutuvat helposti tuhansien kilometrien päähän.
Vaikka hengityselinten limakalvot ovat hyviä poistamaan hengitysilman haittatekijöitä, kaikkeen nekään eivät pysty.
"Pienhiukkaset ovat niin pieniä, että ne menevät aivan keuhkojen perukoille, ja osa jää sinne. Sieltä ne voivat päätyä verenkiertoon ja koko kehoon. Jotkut hiukkaset voivat päätyä nenäonteloista aivoihin.”
Me suomalaiset olemme hengitysilman kannalta onnekkaita. Maailman terveysjärjestön (WHO) mittausten mukaan Suomessa oli vuonna 2016 maailman kolmanneksi puhtain ilma.
Lisäksi Lappi on yksi niistä paikoista, joissa mitattiin maailman puhtain ilma.
Ehkä kaiken tämän jälkeen ei ole yllätys, mitä Hyvärinen tekee mieluiten lomallaan.
”Harrastan vaeltamista. Lapissa.”
Suomessa ja etenkin Lapissa hengitämme maailman puhtainta ilmaa. Kuva: Jarkko Sirkiä- Osaston luetuimmat
