
Energiaturpeen tuotanto kasvoi tänä vuonna 3,6 miljoonaan kuutiometriin, kun viime vuonna se jäi 2,7 miljoonaan kuutiooon, toimialapäällikkö Hannu Salo Bioenergiayhdistyksestä kertoi maanantaina Bioenergiapäivässä Tampereella.
Energiaksi muutettuna tuotantoa kertyi tänä vuonna 3,73 terawattittuntia.
Polttoturpeesta suurin osa on jyrsinturvetta, palaturpeen osuus on liki 15 prosenttia.
Takavuosien tuotantoon nähden tuotanto on vähäistä, esimerkiksi vuonna 2018 nostettiin 19,5 miljoonaa kuutiota energiaturvetta.
Ympäristöturpeen eli lähinnä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantomäärä väheni Bioenergia ry:n jäsenkyselyn mukaan kolmeen miljoonaan kuutioon edellisvuoden 3,5 miljoonasta kuutiosta.
Ympäristöturpeesta kuiviketurpeen osuus on runsas viidesosa.
Keväällä tuotanto lähti hitaasti käyntiin, koska turveyrittäjillä ei ollut selvää näkymää tuotantomääristä ja jatkuvuudesta, ja urakointisopimuksia tehtiin hitaasti, Salo totesi. Myös kuljettajista ja aliurakoitsijoista oli pulaa.
Tuotantoaikaa jouduttiin keväällä käyttämään kenttien muotoiluun ja ojien tekemiseen.
Kesä oli lisäksi varsin epävakaa ja sateinen etenkin Länsi-Suomessa ja aluksi myös Itä-Suomessa.
Ympäristö- ja kasvuturpeiden tuotantoa sateet ja vähäinen haihdunta haittaavat sitä enemmän, mitä vanhempia tuotantosuot ovat.
Energiapuun tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt kotimaisen puun ja myös turpeen kysyntää laadukkaana polttoaineena. Valtio osti turvetta myös varmuusvarastoon.
Turpen käyttö romahti viime vuonna, kun päästöoikeuden hinta nousi ja lisäksi nostettiin myös energiaturpeen veroa.