Hyvinvointialueiden uudistuksen väliarviointi: "Mikään pikakorjaussarja tämä ei ole"

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö käynnistivät keväällä 2025 hyvinvointialueuudistuksen laajapohjaisen väliarvioinnin osana alivaltiosihteeri Marina Erholan toimeksiantoa.

Väliarvioinnin tehnyt joukko ansioituneita tutkijoita ja professoreita eri tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista selvittivät, miten uudistuksen toimeenpanossa on onnistuttu hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina ja millaiset ovat edellytykset saavuttaa uudistuksen tavoitteet pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Arviointi osoittaa, että alueelliset erot uudistuksen läpiviennissä ovat suuret.

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö järjestivät medialle tiedotustilaisuuden, jossa käytiin laajasti läpi hv-alueiden uudistusten läpivientiä, ohjausta, rahoitusta, palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Alueellisia eroja on erityisesti kasvukeskuksissa, joissa palvelujen saatavuuden kehitys ei ole täysin vastannut väestönkasvun ja demografisten muutosten tarpeita.

Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa. Näitä mahdollisia korjaavia toimia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä asiantuntijat 160-sivuisessa raportissa käsittelevät.

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet uudistamaan alueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa ja palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valtakunnallisesti on pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta. Ehdotukset korjaussarjaksi käsittelevät poliittisesti kuumia aiheita, kuten alueiden nykyistä määrää ja rakennetta, rahoituspohjaa ja ylipäänsä sitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluja julkisella rahoituksella harjoitetaan.

”Mikään pikakorjaussarja tämä ei ole”, summasi väliarvioinnin tuloksia esitellyt johtaja Saara Leppinen stm:n strategia- ja talousyksiköstä.

Alueiden tavoitteena on saada taloutensa tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Kaikki 21 aluetta eivät tähän pääse. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) tuo kuluvalla viikolla hallituksen esityksen , jossa osalle alueista esitetään lisäaikaa tasapainottaa taloutensa vuoteen 2027 tai 2028 mennessä.

Hyvinvointialueista kolme on jo valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä. Yhteen laskien hv-alueet pääsevät Ikosen arvion mukaan tänä vuonna 300 miljoonan euron ylijäämään, kun aiempi arvio oli 230 miljoonaa euroa.

Väliarviointi suosituksineen ja esitettyine vaihtoehtoineen edellyttävät seuraavaksi poliittista käsittelyä. Raportti antaa hyvän pohjan puolueille, kun ne linjaavat omia tavoitteitaan seuraavaan hallitusohjelmaan vuoteen 2027.

Kuumia aihekokonaisuuksia ovat alueiden nykyinen määrä: 21 plus Helsinki, rahoitusmalli — tuleeko maakuntaveroa? Tuleeko sairaala- ja palveluverkostoa edelleen tiivistää tai tehdä työnjakoa?

”Mitään korjaussarjaa ei tehdä heti. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vajaat 1,5 vuotta, raportti antaa hyvää osviittaa, mihin kiinnittää huomiota”, kehui sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) selkeää asiantuntija raporttia.

Ministeri Anna-Kaisa Ikosen vastaus rahoitusmallin muuttamiseksi maakuntaveron suuntaan on jyrkkä ei:

”Hyvinvointialueiden verotusoikeus kasvattaisi kokonaisveroastetta ja vaatisi suurta valtiontasausta”, ministeri Ikonen perusteli.

Hyvinvointialueiden vähentäminen nykyisestä nousee myös uudestaan politiikan keskiöön: kun uudistus tehtiin, yksikään asiantuntija ei suositellut näin suurta alueiden määrää.