Hyvinvointialueiden taloushallinto ei ole tehtäviensä tasalla

Maan 21 hyvinvointialuetta laativat vuoden 2026 budjetteja ja kolmannen toimintavuotensa tilinpäätöksiä. Edellisten kahden toimintavuoden jälki on ollut kaikkea muuta kuin vakuuttavaa.

Nyt tikunnokkaan on nostettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen saatavat potilailta. Varhan hallinto perii saataviaan nyt vasta vuosien jälkeen: 40 tuhannen laskun ja karhukirjeiden vyöry, kun ilmeisesti ei ensimmäinenkään lasku ole koskaan lähtenytkään Varhalta.

Hyvää hallintoa? Kaikkea muuta. Hyvä perintätapa? Ei sinne päinkään.

Todennäköisesti Varhan sotkut ovat vasta näkyviin tullut jäävuoren huippu.

MT:n analyysissämme hämmästelimme kassavirta-analyysiin perehtyneen Tuloksentekijät oy:n LJK Riku Lehtisen kanssa hv-alueiden yhteensä lähes 2,3 miljardin euron saatavia taseissaan samaan aikaan, kun alueet valittivat rahapulaansa. Emme saaneet järkeviä selityksiä.

Alueiden tulee saada vuosien 2023–2026 alijäämät katetuiksi ensi vuoden loppuun mennessä.

Kassakriisistä ei kuitenkaan ollut tilinpäätöshetkellä kyse, sillä kyse oli tietoisesta ratkaisusta. Esimerkiksi Varha tiesi laskutusviiveensä, ja käytti siksi poikkeuksellisen pitkää maksuehtoa asiakkailleen.

Luvut avautuivat valtion Tutki hallintoa -sivustolta. Lehtinen teki analyysinsa kassavirtapohjalta. Johtopäätös oli selkeä:

"Eivät hv-alueet tarvitse lainarahaa, ottakoot saamisistaan."

Paisuneille saataville ei löytynyt järkiperusteina muuta kuin heikko laskutus ja esimerkiksi potilasmaksujen perinnän toimettomuus.

Sitä mukaa kun laskutusjärjestelmät saadaan toimimaan ja potilas-, hoiva- ja asukaslaskut ja karhukirjeet ovat lähteneet, vaihtavat saamiset tiliä muista saamisista myyntisaamisiin.

Kun saamisia joudutaan kirjaamaan alas — laskun saaja kuollut tai koko laskun syy arvoitus — heikentävät alaskirjaukset hyvinvointialueiden tuloksia eli kasvattavat alijäämiä. Lisää hv-alueita joutuu arviointimenettelyyn.

Varhan silloisen talousjohtajan Arja Pesosen mukaan toimintatulojen saatavien määrä johtui paljolti siitä, että ”Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti Suomen hajanaisimmista lähtökohdista toimintansa.”

17 eri asiakas- ja potilasjärjestelmää eivät enää kahden toimintavuoden jälkeen kelpaa selitykseksi.

Varhan talousjohtaja Pesonen muuten loikkasi virastaan konsultiksi tammikuun 2025 alusta neuvomaan ja lobbaamaan hv-alueita hyvinvointialueyhtiö Hyvil oy:n lukuun.

Myös muut hv-alueet ovat vastaavissa ongelmissa. Keski-Suomen alue on menossa arviointimenettelyyn, johtoa on jo vaihdettu.

Valtiovarainministeriö jakaa varat alueille toimintamenojen kattamiseen yleiskatteisina kahdesti vuodessa tammikuussa ja kesäkuussa. Nämä rahat kattavat valtaosan alueiden kuluista.

Päällekkäinen hallinto maksaa. Määrä ei ole tuonut tehoa tai laatua asiakkailleen.

21 hyvinvointialuetta on yksinkertaisesti liikaa. Alueiden tulevat yhdistämiset ovat toiminnan järkiperäistämistä.