Analyysi: Hyvinvointialueilla on yli 10 000 hoitajaa ja lääkäriä hoitamassa potilaiden sijasta hallintoa
”Vuokrahenkilöstöäkään ei tarvittaisi nykyistä määrää, mikäli henkilöstöä pystyttäisin siirtämään kirjoituspöytien ääreltä asiakas-, potilas- ja vanhustöihin”, sanoo liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen.Tilaajalle
Potilastyötä ja hallintoa. Sote-alueiden henkilöstökulut olivat viime vuonna yhteensä 10,3 miljardia euroa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen16.4.202407:00
Rahasyöppö sote saattaa kohdata muutoksia, kun hallitus kokoontuu kehysriiheensä 15.–16. huhtikuuta.
Sote-uudistus ei ole täyttänyt niitä toiveita, joita siltä perustettaessa odotettiin. Uudistuksen piti vastata tiedossa oleviin väestön vanhenemisesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuviin terveysmenojen kasvuun. Ennalta ehkäisevästi ja vähintään menojen kasvua hidastaen.
Yritysten ja julkisen sektorin yksiköiden kassavirta-analyyseihin erikoistunut liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen teki MT:lle arvion hyvinvointialueiden yhteenlasketuista hallinnon kuluista.
Lopputulos: ”Hyvinvointialueiden yhteenlasketut hallinnon kulut ovat kaksi miljardia euroa vuodessa. Näissä sote-organisaatioissa istuu 10 000–15 000 sosiaali- ja pelastusalan ammattilaista, hoitajaa, lääkäriä erilaisissa hallinnollisissa päällikkö- ja johtajaviroissa, kun heitä mielestäni tarvitaan nyt kipeästi ’oikeissa’ tehtävissä.”
Lehtinen viittaa oikeilla tehtävillä terveydenhoidon ammattikoulutuksen saaneiden ydinosaamiseen sosiaali- ja terveyssektorin etulinjassa.
Hyvinvointialueiden yhteenlasketut hallintokulut ja henkilötiedot koostuvat hänen mukaansa ”parhaimmillaan kymmenkerroksisten ja pahimmillaan kolminkertaisten sote-organisaatioiden esihenkilö-, päällikkö-, asiantuntija-, johtaja-, valvontavakanssien aiheuttamista henkilöstökustannuksista”.
Terveydenhoitohenkilöstöstä on todettu olevan pulaa.
”Vuokrahenkilöstöäkään ei tarvittaisi nykyistä määrää, mikäli henkilöstöä pystyttäisin siirtämään kirjoituspöytien ääreltä asiakas-, potilas-, vanhustöihin.”
Yhtään terveyskeskusta ja sairaalaa ei tarvitsisi ajaa alas, jos säästöt tehtäisiin hoitohenkilökunnan sijaan hallintoon keskijohtoa vähentämällä, Lehtinen arvioi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa viime vuonna, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Sairaanhoitopiirien ja kuntien sote-työ sekä pelastusalan ammattilaiset siirtyivät hallinnollisesti 21 perustetulle hyvinvointialueille. Lisäksi Helsinki ja HUS toimivat omina yksiköinään.
Valtiokonttorin Tutki hallintoa -sivusto kertoo hyvinvointialueiden ensimmäisen tilivuoden tilinpäätösarviot alueittain. Manner-Suomen hyvinvointialueiden yhteenlaskettu toimintakate (tuotot-toimintakulut) ensimmäiseltä vuodelta 2023 oli -21,6 miljardia euroa. Tilikauden alijäämä valtion tulonsiirron jälkeen oli -817,7 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut olivat 10,3 miljardia euroa.
”Vuokrahenkilöstöäkään ei tarvittaisi nykyistä määrää, mikäli henkilöstöä pystyttäisin siirtämään kirjoituspöytien ääreltä asiakas-, potilas-, vanhustöihin.” Riku Lehtinen
Sote-uudistuksen menojen kasvu onkin ollut ennakoitua paljon suurempaa. Ensisijaisesti menojen kasvun hillintä kuuluu hyvinvointialueille itselleen.
Valtio voi yrittää vaikuttaa menojen kasvuun esimerkiksi velvoitteita keventämällä.
”Siellä voidaan esimerkiksi joitain mitoitusasioita keventää ja lainsäädännön velvoittavuutta purkaa”, pohti valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä MTV:n haastattelussa.
Kehysriihen alla maaliskuun lopussa oli vielä noin 200 asiaa avoinna ja odottamassa valtiovarainministeriön ”yliviivaustussia”. Hyvinvointialueiden osalta alijäämävaraukset ensi vuodelle on jo tullut syötyä.
Talousmallinnuksen ja yrityssuunnittelun asiantuntija Riku Lehtinen arvioi, että riittäisi, jos hyvinvointialueet nipistävät toimintamenoistaan yhden prosenttiyksikön vuodessa.
”Hyvinvointialueet saavat taloutensa kolmessa vuodessa kuntoon, jos niille annetaan aikaa ja ne karsivat kuluja.”
Lehtisen mukaan keskijohtoa vähentämällä syntyy matalampi organisaatio, joka parantaa työilmapiiriä ja tuloksentekokykyä.
Kuntien mukana tullutta päällekkäistä hallintoa on alueilla jo purettu, mutta säästöjä ei siitä synny läheskään tarpeeksi.
”Samoja hyötyjä ei saada, jos karsitaan hoitohenkilökuntaa. Organisaation rakenne ei silloin paranisi, ja jouduttaisiin tekemään suurempia säästöjä.
Lehtisen mukaan keskijohtoa vähentämällä syntyy matalampi organisaatio, joka parantaa työilmapiiriä ja tuloksentekokykyä.
Verrokkeina kokenut liikkeenjohdon konsultti käytti yksityisiä lääkäri- ja hoivayrityksiä. Niissäkin johtamisen, seurannan sekä toiminnan ohjauksen kustannukset tehokkaimmalla kolmanneksella erottuvat.
Hyvinvointialueiden ongelmiin Lehtinen ottaisi oppeja yksityisen sektorin kokemuksista:
”Yksityisellä sektorilla toteutuneiden johtamisen ja hallinnoimisen tehostamiskokemusten mukaan yli puolet parantuneesta kassavirrasta on tullut pyytämättä ja yllättäen, kun esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ihmiset ovat ottaneet enemmän vastuuta ja työilmapiiri on parantunut.”
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
