Kuntatalon kellarissa Helsingissä on kuntien vaakunoita. ”Vihdoin valtuustoissa on aikaa puhua jostain muustakin kuin sote-kustannusten ylityksistä”, sanoo Minna Karhunen. Kuva: Sanne Katainen
Valtio vyöryttää nyt kunnille oman infrastruktuurinsa kustannuksia – ”Olemme erittäin huolissamme”, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen
Puusta nousee kouluja ja päiväkoteja. Palveluasuntojen rakentamista puusta kannattaisi Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan tutkia enemmän. ”Niistä on ehkä puuttunut tietty kunnianhimo.”Tilaajalle
”Kunnat huolehtivat omasta infrastaan ja valtio omastaan”, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kuva: Sanne KatainenValtio vyöryttää nyt kunnille oman infrastruktuurinsa kustannuksia. ”Olemme erittäin huolissamme”, kertoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Asia oli esillä viime hallituskaudella valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen eli Liikenne 12 -suunnitelman neuvotteluissa.
Silloin esitettiin prosenttijakosuhdetta, jossa kunnille olisi tullut lisäosuuksia valtion infran maksamisesta. ”Se saatiin estettyä.”
Kuntakohtaisissa neuvotteluissa moni kunta on kuitenkin Karhusen mukaan taipunut maksamaan osan valtion liikennehankkeen kustannuksista, jotta sen saa liikkeelle.
Tyypillisesti kyse on esimerkiksi kunnan tieverkkoon kytkeytyvistä valtion investoinneista ja liittymäinvestoinneista.
”Näitä syntyy nyt koko ajan eri puolilla Suomea. Kunnat tekevät yksitellen sopimuksia saadakseen ne liikkeelle. Siinä on riski, että se ruvetaan tulkitsemaan käytännöksi.”
”Kunnat huolehtivat omasta infrastaan ja valtio omastaan.”
Kuntaliitto pitää Karhusen mukaan alemman tieverkon tärkeyttä ja olemassa olevan infran kunnostusta koko ajan esillä.
”Puolustus tarvitsee alempaa tieverkkoa, samoin teollisuuden raaka-aineen saanti ja työvoiman liikkuvuus.”
Paukkuja liikennehankkeiden rahoittamiseen voisi Karhusen mukaan vapautua, jos Suomi pystyisi priorisoimaan isoja ponnistuksiaan, esimerkiksi raideinvestointeja.
”Jos isoihin hankkeisiin pystyttäisiin saamaan enemmän EU-rahoitusta, se jättäisi liikkumatilaa muille hankkeille. Toki rahoituksen saamiseksi omarahoitusosuuden tulee olla kunnossa.”
”Suomen ongelma on ollut se, että ei uskalleta sanoa, mikä hanke on kiireellisempi kuin toinen. Tämä hallitus on priorisoinut Turun junayhteyden. Ottamatta kantaa hankkeisiin, ainakin joitain päätöksiä on nyt pystytty tekemään”, kertoo Karhunen.
Hyvinkäällä asuva Karhunen on kokoomuksen entinen kansanedustaja ja Karkkilan entinen kaupunginjohtaja. Kuntaliiton toimitusjohtajana hän aloitti vuonna 2019.
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään ensi vuoden alussa TE-toimistoilta kunnille. ”Jos rahoitus saadaan ratkottua, kunnissa on aika iso into tehdä elinvoimatehtäviä. Ei siellä olla valoja sammuttelemassa”, sanoo Minna Karhunen. Kuva: Sanne KatainenKarhusesta puurakentamisen lisääminen kunnissa olisi järkevää ilmastotavoitteiden ja kuntien elinvoimaisuuden näkökulmasta.
”Materiaalistahan ei ole pulaa, kun katsoo sahatavaran vientilukuja. Kyllä meillä olisi varaa rakentaa kotimaisestakin puusta.”
Karhusella on näppituntuma, että puusta syntyy enenevässä määrin kouluja ja päiväkoteja. Yksi uusimmista on Tuusulaan valmistunut 500-paikkainen hirsirakenteinen lukio ja kulttuuritalo, jonka sisäilmaa hän kehuu.
”Jokainen valmistunut esimerkki on kannustanut uuteen hankkeeseen.”
Esimerkiksi palveluasuntojen rakentamista puusta kannattaisi Karhusesta tutkia enemmän. ”Niistä on ehkä puuttunut tietty kunnianhimo.”
”Jokainen valmistunut esimerkki on kannustanut uuteen hankkeeseen.” Minna Karhunen
Sote-asioiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille oli monessa kunnassa Karhusesta tietynlainen helpotus: se tuo rahoitukseen vakautta ja ennustettavuutta.
Aiemmin kuntien sote-kustannukset ovat heiluneet rajusti etenkin erikoissairaanhoidon kulujen takia.
”Vihdoin valtuustoissa on aikaa puhua jostain muustakin kuin sote-kustannusten ylityksistä.”
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään ensi vuoden alussa TE-toimistoilta kunnille.
”Jos rahoitus saadaan ratkottua, kunnissa on aika iso into tehdä elinvoimatehtäviä. Ei siellä olla valoja sammuttelemassa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
