MT tutki: Rahapulassa kärsivillä hyvinvointialueilla on miljardien eurojen saatavat
Rahapulassa kärvistelevien hyvinvointialueiden tilinpäätöksistä paljastui miljardiluokan yhteenlasketut saatavat, joita ministeriökään ei osaa selittää.Tilaajalle
Kustannusten leikkaustavoitteista huolimatta pääomista ja kassavaroista on pulaa hyvinvointialueilla. Kuva: Johannes TervoMaaseudun Tulevaisuus avasi Manner-Suomen hyvinvointialueiden tilinpäätökset taseineen ja tuloslaskelmineen tutkihallintoa.fi-sivuston julkisista tiedoista.
Tiedoista paljastui yllätyksiä pääomien käytöstä, saamisten hitaasta laskuttamisesta ja tehottomasta perinnästä.
Parhaillaan aluehallintojen hyväksyttävinä olevissa tilinpäätöksissä hyvinvointialueilla saamisia oli yhteensä hämmästyttävät 2,279 miljardia euroa.
Vertailun vuoksi hyvinvointialueiden ensimmäinen toimintavuosi 2023 päätyi yhteensä 1,35 miljardin euron alijäämään. Huomattavaa alijäämää odotetaan myös kuluvalta vuodelta.
MT:n pyynnöstä tietoja analysoi myös kokenut liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen. Miljardiluokan saamisille ei löytynyt selvää selitystä, eikä niistä tuntunut tietävän myöskään hyvinvointialueita rahoittava valtiovarainministeriö.
Valtiovarainministeriö jakaa varat alueille toimintamenojen kattamiseen yleiskatteisina kahdesti vuodessa tammikuussa ja kesäkuussa. Nämä rahat kattavat valtaosan alueiden kuluista.
Hyvinvointialueille on suunniteltu mittavia sopeutustoimia. Niiden taloudelliset vaikutukset alueilla ovat kuitenkin epävarmoja. Sote-ostopalveluja käytetään alueilla paljon arvioitua enemmän.
Alueilla on kiistoja vallan jakautumisesta, ja valtion ohjaus näyttää hampaattomalta.
Hyvinvointialueiden ylivelkaantumista investointeihin rajoitetaan kuluvana vuonna lainanottovaltuudella.
Lisälainanotto investointeihin on mahdollista vain valtioneuvoston päätöksellä. Toukokuun lopussa lainavaltuuden muutoshakemus oli VM:n valmistelussa kahdella hv-alueella.
Rahapulasta kärsivien alueiden miljardisaatavat nostavat kulmia. Saatavia on joka lähtöön: lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia, potilasmaksuja ja etumaksuja yrityksille.
Yleensä tavaran- ja palveluntoimittajien rahoittaminen on tuottajien, ei tilaajien vastuulla.
”Etupainotteisista tulorahavirroista voisi ajatella, että hyvinvointialueiden kassat olisivat kuivimmillaan kaksi kertaa vuodessa – joulukuun lopussa eli tilinpäätöshetkellä ja toukokuun lopussa.”
”Siitä huolimatta hyvinvointialueilla oli vuoden 2023 lopussa saamisia yhteen laskien yli kolme kertaa enemmän kuin likvidejä rahavaroja. Se herättää suurempia kysymyksiä”, yritysten ja julkishallinnon kassavirtoihin ja talousmallinnukseen perehtynyt Lehtinen ihmettelee.
”Suurimman osan näistä rahamääräisistä saamisista pitäisi olla hyvinvointialueiden kassoissa, ei maailmalla!”
Lyhytaikaisia erittelemättömiä muita saatavia –245 miljoonaa euroa – ei millään, varsinkaan julkisella organisaatiolla – pitäisi Lehtisen mielestä olla lainkaan.
Tutkihallintoa.fi-sivustolle raportoitujen tietojen varassa toimii myös valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosasto.
”Ei meilläkään ole suoria vastauksia kysymyksiin. Olemme samojen tietojen varassa, jotka alueilla on velvollisuus raportoida. Näillä tiedoin laskemme lakisääteiset asiat, alijäämät ja muut”, vastaa MT:lle valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden osaston talous- ja analyysiyksikön Juri Matinheikki.
Johtavana erityisasiantuntijana työskentelevä Matinheikki pitää hyvänä, että hv-alueiden taloudesta syntyy keskustelua. Rahat jakavalla ministeriöllä ei virkamiehen mukaan ole tiedossaan, mistä esimerkiksi alueiden suuret saamiset tilinpäätöksissä juontuvat.
”Pitäisi käydä yksittäisten alueiden taseita läpi ja kysyä heiltä. Tarkempaa tietoa ei ole meilläkään, mitä alueet ovat syöneet.”
Suurimmat saamiset olivat tilikirjojen mukaan ”Lyhytaikaiset muut siirtosaamiset” 884 miljoonaa euroa.
Erityistarkastukseen eivät ministeriön osaston resurssit riitä. Matinheikinkin arvion mukaan siirtosaamisten määrä on huomattava.
Tilinpäätösten perusteella hyvinvointialueet ovat myös lainanneet eri tahoille rahaa 17 miljoonaa euroa. Mille tahoille alueet toimivat pankkina?
VM:n Matinheikki arvelee kyseessä olevan konsernin sisäisiä lainoja tytäryhtiöille.
Hyvinvointialueilla oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 104 miljoonan euron edestä sijoituksia erilaisissa rahamarkkinainstrumenteissa ja 15 miljoonaa euroa rahasto-osuuksissa sekä 10 miljoonaa ”muissa erittelemättömissä arvopapereissa”.
Potilasmaksujen laskutuksesta ja perinnästä vastaa kunkin alueen oma taloushallinto.
Hyvinvointialueiden (muut kuin valtiolta saadut) toimintatulot kuten laskutettavat potilasmaksut olivat vuonna 2023 yhteensä 3,6 miljardia euroa.
Kun toimintatuloista oli tilinpäätöshetkellä saatavia yhteensä 561 miljoonaa, tarkoittaa se sitä, että läheskään kaikki vuoden 2023 marras- ja joulukuun laskutuksista odotettavissa olevat rahat eivät olleet kotiutuneet vielä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Liikkeenjohdon konsultin päättely on suoraa: ”Joko laskutus on ollut aivan liian hidasta tai perintä tehotonta tai molempia?”
Hyvinvointialueet aloittivat 2023
Suomessa on vuoden 2023 alusta toiminut 21 hyvinvointialuetta ja hyvinvointipalveluja tarjoava Helsingin kaupunki.
Aiemmin sosiaali-ja terveydenhoidon palveluista ja pelastustoimesta ovat huolehtineet kunnat.
Tutkihallintoa.fi-sivusto palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, kuntasektoria, yhteisöjä ja yrityksiä avaten tietoja julkisten varojen käytöstä myös hyvinvointialueilla.
- Osaston luetuimmat
