Yleis- ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heikki Janhunen toimii Pihlajalinnassa Jyväskylässä lääkärikeskus- ja keikkalääkärinä. Kuva: Petteri Kivimäki
Keski-Suomessa halutaan pilotoida lääkäreiden ammatinharjoittajamallia – ”Hoidon jatkuvuus säästää aikaa ja rahaa”
Lääkäri ja aluevaltuutettu Matias Lahden (kesk., sit.) mielestä Suomen terveydenhuollon nykyinen järjestämismalli murentaa julkista puolta ja ohjaa lääkäreitä hakeutumaan töihin yksityissektorille.Jyväskylä
Jyväskyläläinen lääkäri ja keskustan sitoutumaton aluevaltuutettu Matias Lahti on tehnyt valtuustoaloitteen lääkäreiden ammatinharjoittajamallin pilotoinnista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa on esitetty pilotoitavaksi lääkäreiden ammatinharjoittajamallia.
”Mallissa lääkäreillä olisi mahdollisuus ilmoittautua ammatinharjoittajaksi, jolloin he toimisivat yrittäjinä ja tuottaisivat julkisia perusterveydenhuollon palveluita. Julkisia palveluita käyttävillä ihmisillä puolestaan olisi mahdollisuus valita oma lääkäri, jonka potilaana haluaa olla”, keskustan sitoutumaton aluevaltuutettu ja lääkäri Matias Lahti Jyväskylästä toteaa.
Lahti teki viime vuoden lopulla valtuustoaloitteen yhdessä toisen lääkärin ja aluevaltuutetun Mauno Vanhalan (kesk.) kanssa.
Matias Lahden mukaan lääkäreiden ammatinharjoittajamallilla pyritään reagoimaan julkisen terveydenhuollon ongelmiin.
”Tavoitteena on lääkäripulan torjuminen sekä hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen.”
”Tarvitaan toimenpiteitä, jotka aidosti vahvistavat julkista terveydenhuoltoa.” Matias Lahti
Ammatinharjoittajamalli olisi lääkäreille vapaaehtoinen.
”Tällaisella lääkärillä on lähtökohtaisesti motivaatio solmia vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaisia potilassuhteita. Hoidon jatkuvuus säästää aikaa ja rahaa sekä ennen kaikkea parantaa hoidon tuloksia”, Lahti sanoo.
Lahti kertoo olevansa vahvan julkisen terveydenhuollon kannattaja.
”Mutta koska nykymallilla ei nähtävästi kyetä ongelmia ratkaisemaan, on pakko kehittää jotain uutta. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka aidosti vahvistavat julkista terveydenhuoltoa.”
Lahden mielestä Suomen terveydenhuollon nykyinen järjestämismalli murentaa julkista puolta ja ohjaa lääkäreitä hakeutumaan töihin yksityissektorille.
”Nythän on mahdollista tulla tekemään terveyskeskuksiin täysin samaa työtä keikkalääkärinä, mutta paljon paremmalla palkalla. En lähtisi ketään yksilöitä syyllistämään tästä. Vika on systeemissä”, jyväskyläläinen lääkäri pohtii.
”Poliittiset realiteetit eivät mahdollista koko keikkalääkärisysteemin laittamista kerralla uusiksi. Mutta ajattelen, että tällainen lääkäreiden ammatinharjoittajamalli toisi uusia elementtejä, joihin moni lääkäri voisi haluta tarttua yksityissektorin sijaan.”
”Aloitteemme on saanut runsaasti myönteistä palautetta yli puoluerajojen.” Matias Lahti
Loppuvuodesta jätetty Lahden ja Vanhalan valtuustoaloite on parhaillaan käsittelyssä hyvinvointialueen virkakoneistossa.
”Kokonaisuuteen liittyy paljon juridisia ja teknisiä yksityiskohtia. Uskon, että ne kaikki ovat selvitettävissä, jos tahtoa löytyy. Aloitteemme on saanut runsaasti myönteistä palautetta yli puoluerajojen”, Lahti kertoo.
Hän toivoo, että mallia voitaisiin pilotoida jossain päin Keski-Suomea.
”Tällainen malli on jo käytössä eläinlääkäripuolella. Kun vein viime kesänä kissani eläinlääkäriasemalle, kävi ilmi, että siellä työskentelevä lääkäri on samaan aikaan sekä virassa että ammatinharjoittajana. Kyllä vastaavaa mahdollisuutta sietäisi pohtia ihmisten hoitamisessakin.”
Lääkärikeskus Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi korostaa, että kaikissa oloissa on turvattava kansalaisten lakiin perustuva oikeus saada terveydenhuoltopalveluita.
”Mikäli tilanne vaatii, keikkalääkäreiden käyttö voi olla ainoa vaihtoehto akuutin ammattilaispulan korjaamisessa. On kuitenkin tärkeää, että tilanteita katsotaan kokonaisuuksina, kuten hyvinvointialueilla varmasti tehdään”, Riihijärvi toteaa.
”On tärkeää keskittyä terveydenhuollon ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta kalliita kiireellisiä toimenpiteitä voidaan välttää.” Sari Riihijärvi
Tämä tarkoittaa Riihijärven mukaan terveydenhuollon resurssien hyödyntämistä monituottajamallilla.
”Tärkeää on esimerkiksi tarkastella, voidaanko julkisessa terveydenhuollossa tunnistaa jatkuvasti keikkalääkäreitä käyttäviä kohteita, ja arvioida näissä palveluiden ulkoistamista. Vaatii laajaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa, jotta palvelut turvataan kaikkialle Suomessa ja puretaan kriittiselle tasolle nousseet hoitojonot.”
Keikkalääkärien käyttöä on kritisoitu hyvin kalliiksi hyvinvointialueille. Riihijärven mukaan keikkalääkäreiden käyttö pistemäisesti voi nostaa kuluja.
”Tästä syystä olisi hyvä tarkastella kokonaisuuksia. Miten resurssit saadaan riittämään ja miten niitä voidaan hyödyntää paremmin kumppaneita kartoittamalla. Lisäksi on tärkeää keskittyä terveydenhuollon ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta kalliita kiireellisiä toimenpiteitä voidaan välttää.”
Maria Kaisa Aulan (kesk.) mukaan eri hyvinvointialueilla vuokralääkäreiden käyttöä halutaan vähentää tai jopa luopua siitä kokonaan. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen aluevaltuuston puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan (kesk.) mukaan hyvinvointialueet ovat viestineet työmarkkinoille halunsa vähentää keikka- eli vuokralääkäreiden käyttöä.
”Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella on kilpailutettu työvoiman hankintasopimukset uudelleen, jolloin päästiin eroon monista erilaisista meille kunnista siirtyneistä hankintasopimuksista. Näitä oli yli sata.”
Hyvinvointialueen omiin rekrytointeihin on myös panostettu aiempaa enemmän.
”On jo nähty, että aiemmin ostopalveluna tai vuokratyöntekijöinä Keski-Suomessa olleita ihmisiä on hakeutunut hyvinvointialueelle työhön. Tässä varmasti näkyvät ison työnantajan edut. Halutaan nostaa profiilia, koska julkisen työnantajan työsuhde-edut ovat kohtuullisen hyvät”, Aula avaa.
Hän uskoo, että etäpalvelut houkuttavat niin lääkäri- kuin hoitajatyövoimaakin.
”Vielä pitäisi lisätä joustavuutta ja mahdollisuuksia räätälöidä työaikoja työntekijän tarpeisiin.”
”On jo nähty, että aiemmin ostopalveluna tai vuokratyöntekijöinä Keski-Suomessa olleita ihmisiä on hakeutunut hyvinvointialueelle työhön.” Maria Kaisa Aula
Eri hyvinvointialueilla vuokralääkäreiden käyttöä halutaan vähentää tai jopa luopua siitä kokonaan.
”Etelä-Savon hyvinvointialue on ilmeisesti viestinyt, että pyrkivät lopettamaan vuokralääkäreiden käytön. Se on viesti työmarkkinoille, että tuo väylä on menossa tukkoon”, Aula sanoo.
”Myös muilla viestintä on saman suuntaista, vaikkakaan suoranaisia vuokratyövoiman käytön totaalisia lopettamisia ei liene tehty. Suunta on kuitenkin selvä. Keski-Pohjanmaan Soite on päättänyt, ettei jatkossa käytä vuokralääkäreitä yhteispäivystyksessä.”
Puolueista SDP on ehdottanut hintakaton käyttöönottoa vuokralääkäreiden palkkauksessa. Maria Kaisa Aulan mielestä hintakattoa olisi syytä selvittää hyvinvointialueiden omien toimien rinnalla.
- Osaston luetuimmat
