Tiedot kuntien lähiruokahankinnoista ovat kiven alla – ”Kotimaisuusaste voi olla osalla toimijoista arvio”
Maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa 2023 julkaisemassa selvityksessä todetaan, että julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste oli tuolloin korkea.Tilaajalle
Kuntien julkisissa hankinnoissa tuontituotteet korostuvat erityisesti vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä. Kuvan kasvikset ovat kotimaisia. Kuva: Riitta MustonenSuomen kuntien lähiruokahankinnoista on huonosti tietoa saatavilla.
MTK:n ruoka-asiamiehen Heidi Siivosen mukaan ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka paljon kunnissa tarjotaan kotimaista ja kuinka paljon ulkomaista ruokaa.
”Myöskään tilastoa tuontiruuan alkuperämaista ei ole tähän aiheeseen liittyen. Tulli tilastoi elintarvikkeiden kokonaistuontia, mutta eivät tietenkään tiedä, missä ruoka rajan ylityksen jälkeen tarjoillaan”, Siivonen kommentoi.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen kertoo MT:lle, että kattavaa kokonaiskuvaa kuntien käyttämän ruuan kotimaisuusasteesta tai niiden lähiruokastrategioista ei ole saatavilla.
”Ilmoitettu ruuan kotimaisuusaste voi olla osalla toimijoista arvio. Kotimaisuusasteen laskentaa haastaa myös kotimaisuuden määritelmä tukkujen tuotelistauksessa”, Väänänen tähdentää.
”Siis puhutaanko pääraaka-aineiden alkuperämaasta vaiko elintarvikkeen valmistusmaasta. Tästä esimerkkinä onko kahvi suomalaista, jos se on paahdettu Suomessa, entä appelsiinimehu, jos se on pakattu purkkiin Suomessa.”
Myös Kuntaliitosta kerrotaan, että ruuan kotimaisuusastetta ei ole heidän tietääkseen tilastoitu valtakunnallisesti.
”Emme ylläpidä mitään tällaisia tilastoja ruokahankinnoista”, Julkisten hankintojen neuvontayksikön erityisasiantuntija Niina Ruuskanen kertoo.
”Ilmoitettu ruuan kotimaisuusaste voi olla osalla toimijoista arvio.” Auli Väänänen
Merkittävä osa Suomen kunnista tekee julkiset ruokahankintansa julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselin kautta.
”Kuntien ja hyvinvointialueiden lähiruokahankinnoista meillä on hyvin vähän tietoa, sillä paikalliset hankinnat kunnat ja hyvinvointialueet hoitavat itsenäisesti. Me kilpailutamme valtakunnallisia yhteishankintoja. Tällä hetkellä meillä on kaksi Horeca-tukkusopimusta ja kilpailutamme kolmatta”, Hansel Oy:n Elintarvikkeet ja ravintolapalvelut -kategoriapäällikkö Milja Virtanen toteaa.
”Kunnat päättävät itsenäisesti, mitä tuotteita sopimuksen kautta tilaavat. Kuntakohtainen ABC eli ostoraportti kertoo kuntakohtaisen tilanteen. Ostohistoriatietoa emme voi jakaa yksittäisen kunnan tai hyvinvointialueen osalta”, Virtanen sanoo.
”Kunnat päättävät itsenäisesti, mitä tuotteita sopimuksen kautta tilaavat.” Milja Virtanen
Maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa 2023 julkaisemassa selvityksessä todetaan, että julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste oli tuolloin korkea.
Kyselystä kävi ilmi, että vastuullisuus huomioidaan ruokahankinnoissa monin tavoin ja lihan, maitotuotteiden ja kananmunien kotimaisuusasteen arvioidaan olevan yli 90 prosenttia.
Kyselyyn saatiin vastauksia yli kahdeksaltakymmeneltä julkisia ruokapalveluita tarjoavalta tai elintarvikehankintoja tekevältä organisaatiolta.
”Kyselyyn vastattiin kattavasti kaikista maakunnista, joten maantieteellinen otos oli edustava”, asiantuntija Suvi Salmela Motivasta toteaa.
Pieni otoskoko ei kuitenkaan Salmelan mukaan salli yleistysten tekemistä.
MTK:n ruoka-asiamies Siivosen mukaan tuontituotteita on eniten vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä. Yleisiä Suomeen tuotavia elintarvikkeita ovat lisäksi kahvi, tee ja kaakao.
”Kotimaisuutta ja lähiruokaa voisi mielestäni lisätä kaikissa julkisissa aterioissa arvottamalla ruoka euromääräisesti korkeammalle, ruokalistasuunnittelulla, sesongin mukaisuudella ja alueellisella vuoropuhelulla, mutta nämä kaikki vaativat toki panostuksia ruuan tarjoajalta ja poliittisia päätöksiä”, Siivonen pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
