Lidlin viestinnän mukaan myös hohtonsa menettäneiden mutta symökelpoisten hukka-ale hedelmien ja paistopistetuotteiden kysyntä on nyt kovaa. Kuva: Jarkko Sirkiä
MT-kysely: Viidennes lisännyt ulkomaisen ruuan ostamista – kaupan mukaan kuluttajat etsivät halvempaa vastaavaa
Kauppojen mukaan kysyntä ohjautuu tuoteryhmän sisällä edullisempaan kotimaiseen.
Ulkomaisen sijaan kulutusta on ohjattu edullisempiin kotimaisiin tuotteisiin, kerrotaan S-ryhmästä. Kuva: Jarkko SirkiäValtaosa suomalaisista kertoo suosivansa edelleen kotimaista ruokaa, vaikka ruoan hinta on noussut.
Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä lähes kaksi kolmannesta vastaajasta sanoo, ettei ole ostanut aiempaa enemmän ulkomailla tuotettua ruokaa, koska suomalainen ruoka olisi liian kallista.
Toisin vastaa 22 prosenttia vastaajista, jotka kertovat siis siirtäneensä kulutusta ulkomaisiin tuotteisiin.
15 prosenttia vastaajista ei osaa arvioida, miten heidän ruokaostostensa kotimaisuus on muuttunut.
Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa virhemarginaali on otantakoon pienentyessä suurempi.
Kyselyn mukaan edullisempaan ulkomaiseen ruokaan kulutustaan ovat ohjanneet odotettavasti etenkin pienituloisimmat perheet. Myös nuoret vastaajat vaikuttavat siirtyneen ulkomaiseen ruokaan vanhempia enemmän, mutta erot eivät ole suuria.
Maantieteellisesti, puoluekannan perusteella tai tilastollisen kuntaryhmityksen perusteella selkeitä trendejä ei ole havaittavissa.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 12.–17. tammikuuta yhteensä 1 092 henkilöä. Otanta on painotettu sukupuolen, iän, alueen ja puoluekannatuksen mukaan vastaamaan Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.
Maaseudun Tulevaisuus kysyi asiaa myös kauppaketjuilta. Niiden mukaan myydyn ruoan kotimaisuusaste ei ole viime aikoina muuttunut, mutta kulutus on muuten kohdistunut edullisempiin tuotteisiin.
Lidlin mukaan etenkin kilohintoja seurataan aiempaa tarkemmin, ja myös parasta ennen -päiväyksen alla alennetulla hinnalla myytävät tuotteet ovat aiempaa suositumpia.
Tuoteryhmän sisällä hankitaan myös edullisempia tuotteita. Lidlin mukaan kaupan omien merkkien suosio on noussut, mikä sopii yhtiölle, jonka myynnistä valtaosa on omia merkkejä.
Myös S-ryhmästä arvioidaan kulutuksen siirtyneen ”edullisempaan vastaavaan” tuotteeseen. Tämä ei automaattisesti tarkoita siirtymistä tuontielintarvikkeisiin, sillä kategorian sisältä löytyy myös erihintaisia kotimaisia tuotteita.
Esimerkkinä S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho mainitsee maitohyllyn ja leipähyllyn, joissa on useita erihintaisia kotimaisiakin tuotteita.
K-ryhmästä taas kerrotaan ruokamarkkinoiden kahdesta vastakkaisesta suuntauksesta. Kotimaisten tuotteiden kysyntä vuoden takaisesta on muuttunut hieman alaspäin, mutta samalla kotimaisuuden varmistavilla alkuperätunnuksilla merkityt tuotteet ovat kasvattaneet myyntiään.
”Suomalaisuuden esiin tuominen pakkauksissa selkeästi kiinnostaa asiakkaita ja luotetut alkuperämerkit tekevät tunnistamisen helpoksi”, arvioi valikoimajohtaja Harri Hellman.
Maaseudun Tulevaisuus kysyi kaupoilta heidän myyntinsä kotimaisuusastetta viimeksi elokuussa. Tuolloin K- ja S-ryhmät arvioivat, että vajaa 80 prosenttia heidän ruokamyyntinsä arvosta tulee kotimaisista tuotteista.
Lidl taas ilmoitti tuolloin määrällisesti, että noin 60 prosenttia myydyistä elintarvikkeista on kotimaista alkuperää.
S-ryhmä ja Lidl kertovat vastaavat luvut nytkin, eikä K-ryhmänkään osalta suurta muutosta ole vastauksen perusteella tapahtunut.
Lidl kehuu nostaneensa kotimaisuusastettaan pitkällä aikajänteellä. Vuodesta 2015 kotimaisuusaste on noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä.
Myös Lidl Suomen tuore toimitusjohtaja Conor Boyle vakuutti vastikään MT:lle sitoutumista suomalaiseen ruokaan.
- Osaston luetuimmat
