
Lidl tuli Suomeen 22 vuotta sitten ja herätti suuria epäluuloja. Myydäänköhän siellä vain saksalaista ruokaa? Valikoimakin oli alle tuhat tuotetta ja tuotteiden esillepano jokseenkin karua.
Pärjääminen hintavertailuissa, osin kotimainen valikoima ja eurooppalaisen tuulahduksen tuoneet tuoreet paistopistecroissantit saivat suomalaiset kuitenkin asioimaan uudessa ketjussa.
Tuotteita on nyt yli 2 500, kauppoja 203 ja markkinaosuus liki kymmenen prosenttia. Tuotteista 75 prosenttia on omalla merkillä teetettyjä.
Suomalaisten tuotteiden määrä tarjonnasta on kasvanut. Lidlin viestinnän mukaan ympäri vuoden noin 60 prosenttia myydyistä tuotteista on peräisin kotimaisilta tavarantoimittajilta ja kotimaisia, kun vuonna 2015 osuus oli puolet.
Hyvää Suomesta -merkki on lähes 300 tuotteella, ja Lidlillä myös joukko omia kotimaisia tuotemerkkejä. Kaikki tuore broileri ja kananmunat ovat kotimaisia, lihasta 95 prosenttia, maidosta 94 prosenttia sekä vihannekset ja hedelmät vaihtelevasti.
”Arvostamme suomalaista ruokaa, ja se on merkittävässä roolissa valikoimassamme nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaiset tavarantoimittajat ja pitkät yhteistyösuhteet ovat meille tärkeitä”, sanoo syyskuussa Suomen Lidlin toimitusjohtajana aloittanut irlantilainen Conor Boyle, 46, MT:lle.
Ketju kertoo olevansa Suomen ainoa, jonka jokainen myymälä saa täydennyskuorman jokaisena viikonpäivänä.
”Kanta-asiakasjärjestelmämme on Suomen paras”. Conor Boyle
Lidl tavoittelee Suomessa kasvua.
”Mutta mitään niin radikaalia kuin paistopisteet ei ole luvassa”, Boyle nauraa.
Ketju nousi otsikoihin vuonna 2018, kun se vastasi etukorttikyselyihin antavansa kassalla 10 prosentin alennuksen millä tahansa eli vaikka kirjastokortilla.
Sittemmin käyttöön on otettu kännykkäalennukset ja hiljattain myös bonusjärjestelmä.
”Se on Suomen paras”, Boyle kehaisee ja sanoo samaan hengenvetoon yllättyneensä suomalaisten kauppaketju-uskollisuudesta.
Uskollisuus on hintojen ohella yksi keino kasvaa ja haastaa S- ja K-ryhmiä, samoin kuin uudet kaupat. Niitä avataan noin viisi vuodessa. Tuorein avattiin juuri Akaaseen ja seuraavina tulevat Vantaanlaakso, Tuusulan Hyrylä, Vantaan Tikkurilan asema, Oulun Kaakkuri, Kirkkonummen Munkinmäki, Tampereen Tesoma ja Vantaan Asola.
Tavoitteena on avata 250 kauppaa, minkä jälkeen markkinaosuus kipuaisi kymmenessä vuodessa ehkä 13 prosenttiin.
Uusi kauppa riippuu Boylen mukaan sijainnista, kilpailusta, kauppapaikan näkyvyydestä ja edellyttää noin 25 000 asiakkaan potentiaalia. Kaikkialle Suomeen Lidl ei siis leviä.
”Emmekä mene verkkokauppaan. Suomi on siihen liian laaja ja harvaan asuttu maa”, hän sanoo.
Sen koki karusti norjalainen Oda, joka tuli Suomeen pääomasijoittajien rahalla alkuvuonna 2022 ja lopetti voimakkaasti laajentuneen toimintansa vuoden kuluttua.
”Suomi on laaja ja asukkaita vähän, joten muualle voi olla helpompi mennä”, hän arvioi muistakin kauppaketjuista.
”Joka maassa ajatellaan, että kilpailu on täällä kovaa. Ruotsissakin se oli, mutta siellä oli myös Lidliä vastaavia kilpailijoita, Netto ja Willys, jotka Suomesta puuttuvat.”
Boylen ura alkoi telealan yrityksessä, mutta hän hyppäsi pian Lidliin, jossa pääsi kiinni johtajaoppiin. ”En ollut halpakauppojen ylin ystävä”, hän myöntää.
Nyt hän on ollut uskollinen asiakas ja työntekijä jo yli 21 vuotta.
Boylella on kokemusta Lidlin johtajuudesta Britanniasta, Pohjois-Irlannista ja Ruotsista. Hänen edeltäjänään Suomessa neljä vuotta toiminut Nicholas Pennanen siirtyi vetämään ensin Sveitsin ja seuraavaksi Itävallan Lidliä.
”Joka maassa ajatellaan, että kilpailu on täällä kovaa. Ruotsissakin se oli, mutta siellä oli myös Lidliä vastaavia kilpailijoita, Netto ja Willys, jotka Suomesta puuttuvat.”
Suomessa Lidl on pärjännyt alkuperäisillä avuillaan: hinnoilla ja tehokkuudella.
”Isoissa kaupoissa voi olla 30 000 tuotetta ja 25 eri ketsuppia, mutta meillä niitä on neljä: oma tavallinen, luomu, vähäsokerinen ja Heinz. Meillä on dna:ssa, että oman tuotemerkin tuote on laadukas mutta edullinen.”
Kaikki työntekijät tekevät kaikkea.
”Minäkin olen ollut Niittykummun kaupassa hyllyttämässä, siivoamassa ja laittamassa alennustuotteita esille”, Boyle kertoo.
Hän opiskeli yliopistossa kauppatieteitä, matematiikkaa, ranskaa, italiaa ja saksaa, ja oppi Ruotsissa ruotsin.
”Luulin olevani hyvä kielissä, kunnes tulin Suomeen”, hän nauraa Niittykummun pääkonttorilla.
Hän lukee paperista muutaman suomenkielisen tervetuliaisvirkkeen, jotka miehelle neljä tuntia viikossa suomea opettava Leena-opettaja on kirjoittanut.
Boylellä on vaimo ja kolme teini-ikäistä lasta, jotka muuttavat Suomeen kesällä.