Nato-jäsenyys korostaa Pohjois-Suomen merkitystä – ”Barentsinmeren alue on turvallisuuspoliittisesti tärkeä”
Matkailu ja kaivostoiminta nostivat pohjoisten kuntien asemaa viime vuonna.
Alueiden tutkimuksessa 2023 arvioidaan Pohjois-Suomen merkityksen korostuvan Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Muun muassa raskaiden kalustokuljetusten kasvu pohjoisessa on otettava huomioon. Kuvassa on puutavarajuna Kemijärvellä vuonna 2022. Kuva: Timo LindholmSuomen jäsenyys sotilasliitto Natossa korostaa maan pohjoisosien merkitystä, linjataan rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finlandin viime viikolla julkistamassa Alueiden tutkimuksessa.
”Barentsinmeren alue on turvallisuuspoliittisesti tärkeä ja strateginen huoltovarmuuden sekä puolustuksen vuoksi”, sanoo WSP:n johtava asiantuntija Timo Kärkinen.
Natoon liittymisen ensimmäiset vaikutukset suomalaisten arkeen tulevat nopeasti. Etelän vilkkaisiin väyliin keskittynyt tienpito joutuu ottamaan huomioon raskaiden kalustokuljetusten kasvun pohjoisessa.
Monikansalliset sotaharjoitukset ovat suuria operaatioita, joiden logistiikka vaatii hyviä liikenneyhteyksiä maan sisällä sekä kumppaneiden kesken.
”Väyläverkosto on rakennettu etelä–pohjois-suuntaisesti, mutta nyt täytyy ryhtyä ajattelemaan myös itä–länsi-suuntaisten yhteyksien toimivuutta”, Kärkinen kommentoi.
Tutkimuksessa todetaan, että Suomesta on tullut Ukrainan sodan myötä entistä korostuneemmin liikenteellisesti saari.
Kärkisen mukaan Nordstream-kaasuputkien räjäytykset ovat herättäneet miettimään meriyhteyksien haavoittuvuutta ja vaihtoehtoisia reittejä.
”Väyläverkosto on rakennettu etelä–pohjois-suuntaisesti, mutta nyt täytyy ryhtyä ajattelemaan myös itä–länsi-suuntaisten yhteyksien toimivuutta.” Timo Kärkinen
EU:n matkailun kehitysennusteen mukaan ilmaston lämpeneminen voi siirtää matkailua 2–10 prosenttia muualta Euroopasta Suomeen vuoteen 2100 mennessä. Sama ilmiö voi lisätä myös muuttohalukkuutta maahan.
Tämä geopoliittinen heilahdus näkyy jo Alueiden tutkimuksessa. Matkailu ja kaivostoiminta nostivat pohjoisten kuntien asemaa viime vuonna.
Esimerkiksi Pelkosenniemen muuttovoitto asukasta kohden oli Suomen suurin, ja Enontekiö oli seitsemäs. Kittilä sijoittuu kahdeksanneksi työpaikkaomavaraisuudessa. Kasvava matkailu tarvitsee työvoimaa.
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström arvioi, että myös Nato-jäsenyys tarjoaa mahdollisuuksia elinvoiman kasvuun. Suomella on kybertuvallisuus- ja avaruusosaamista, joka on ennen jäänyt vaille markkinoita.
”Jäsenyys vaikuttaa myönteisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä teknologia- ja puolustusteollisuuden kysyntään. Sillä on isot taloudelliset vaikutukset.”
Tikkanen-Lidströmin mukaan alueilla mietitään jo, kuinka vahvuuksia voidaan hyödyntää. Esimerkiksi Keski-Suomessa Puolustusvoimat on alueen suurimpia työnantajia.
”Nato-jäsenyys vaikuttaa myönteisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä teknologia- ja puolustusteollisuuden kysyntään.” Terhi Tikkanen-Lindström
Alueiden tutkimuksessa nousee esiin myös tarve kehittää Itä-Suomea.
Tutkimuksessa tarkatelluista viidestä itäsuomalaisesta kaupungista Kajaanin, Kuopion, Kotkan ja Lappeenrannan sijoitus putosi elinvoimamittauksessa.
Vain Joensuu pystyi vielä kohentamaan asemaansa.
”Isku vaatii Itä-Suomen kytkemistä entistä paremmin muuhun Suomeen”, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
