”Pohjoinen on portti länteen” – Hallitusohjelma saa kiitosta Pohjois-Suomesta, jossa on vireillä kymmenien miljardien investointihankkeet

Pohjoisen Suomen merkitys kasvaa turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua.

”95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Pohjoinen on portti länteen, jos meriliikenteeseen tulee häiriöitä”, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) muistuttaa. Hän puhui Pohjoisen turvallisuus- ja talousseminaarissa Oulussa torstaina.

Pohjois-Suomen suuret kaupungit, maakuntaliitot ja korkeakoulut ovat tyytyväisiä, että halitusohjelmaan on sisällytetty valtioneuvostotasoinen pohjoinen ohjelma.

Ohjelma tukisi Pohjois-Suomen energiainvestointeja, huoltovarmuutta, teollista toimintaa ja logistisia yhteyksiä.

Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä iloitsee, että halitusohjelmassa on luvattu toteuttaa kaksoisraide Oulu–Liminka-välille. Myös Tornio–Kolari-väli on aiotaan sähköistää.

Pohjois-Pohjanmaalle rakennetaan erityisen paljon uusia tuulivoimaloita. Kuva: Johannes Tervo

Pohjois-Suomeen on vireillä teollisia investointeja yhteensä 47 miljardin euron edestä. Se pitää sisällään muun muassa tuulivoima-, kaivos- ja liikennehankkeita, Kemiin valmistuvan Metsä Groupin biotuotetehtaan sekä Stora Enson ja SSAB:n investoinnit.

Lähes puolet Suomen nykyisestä tuulivoimasta tuotetaan ja lähes puolet suunnitelluista tuulivoimahankkeista on Pohjois-Pohjanmaalla.

”Pohjoinen on tuulivoiman edelläkävijä. (Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai) Mykkäsen (kok.) kannattaisi tulla laajalle kierrokselle Pohjois-Pohjanmaalle”, maakuntajohtaja Markus Erkkilä kutsuu.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa ja rakennustyöt Pyhäjoen ydinvoimalatyömalla pysähtyivät. Erkkilä uskoo, että Hanhikivenniemen valtavalle teollisuusalueelle löytyy käyttöä. Ilmoille on heitetty niin pienydinvoimaloita kuin vedyn tuotantoa.

Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi liikennehankkeissa sekä työvoiman houkuttelemisessa nähdään tärkeänä. Pohjois-Ruotsiin on suunniteltu investointeja jopa 78 miljardin edestä.

Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti arktista aluetta. Kuvassa tunturipöllö. Kuva: Timo Heikkala

Arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki muistuttaa, ettei silmiä saa geopoliittisen tilanteen vuoksi sulkea muilta ongelmilta, kuten ilmastonmuutokselta, joka uhkaa erityisesti arktista aluetta.

Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan valtiota: Pohjoismaat, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä.

”Vielä joulukuussa 2021 Arktisen neuvoston kokous Siperiassa onnistui loistavasti. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden välinen yhteistyö oli voimissaan”, hän kertoo.

Venäjää ei heitettu ulos eikä neuvostoa ole lopetettu. Puheenjohtajuus siirtyi kuitenkin Norjalle.

Vuorimäki näkee tärkeänä, että arktisen neuvoston työ jatkuu ja että arktista yhteistyötä pidetään esillä myös EU:ssa. Orpon hallitusohjelmassa viittauksia arktiseen alueeseen on hänen mukaansa vähemmän kuin aikaisemmin.