Kiinalaiseen tuotteeseen voidaan lisätä Saksassa komponentti, jolloin se näkyy Saksasta tulleena. Se mikä kauppatilastoissa siis näkyy, on riippuvuuden alaraja. Kuva: Jarkko Sirkiä
Vihreä siirtymä on riippuvainen Kiinasta – kriittisiä raaka-aineita tarvitaan myös metsäkoneisiin, tekoniveliin ja lentokoneisiin
Kiina on Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa. Muun muassa aurinko- ja tuulienergian materiaaleja tuotetaan eniten Kiinassa. Yritykset varautuvat kyselyn perusteella lähinnä lyhyen aikavälin tuontiongelmiin.Tilaajalle
15 prosenttia maailman kokonaisviennistä tulee Kiinasta, seuraavaksi suurimpien viejämaiden Yhdysvaltojen ja Saksan osuudet ovat alle 8 prosenttia. Kuva: Kimmo HaimiJo pandemia herätti Euroopan siihen, että koko maanosassa oli puutetta suojavälineistä, jotka tulevat pitkälti Kiinasta. Tästä huolimatta maasta tuodaan edelleen paljon kriittisiä tuotteita ja raaka-aineita.
”Kiinassa tuotetaan maailman eniten sekä aurinko- että tuulienergian tarvitsemaa materiaalia. Suomessa ja koko EU-alueella ollaan riippuvaisia Kiinasta vihreän siirtymän asioissa, kuten aurinkopaneeleissa ja tuuliturbiineissa”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Eeva Kerola.
Tavaroiden lisäksi kyse on raaka-aineista, joita esimerkiksi akkuteollisuus tarvitsee.
Lukuja paljastuu ulkoministeriön keväällä teettämästä selvityksestä.
Kaupallinen riippuvuus voi näkyä kolmella tavalla: vientinä Kiinaan, toimintana Kiinassa suomalaisyritysten toimesta ja tuontina Kiinasta.
”Kiinassa tuotetaan maailman eniten sekä aurinko- että tuulienergian tarvitsemaa materiaalia.”
”Suomi on riippuvainen Kiinasta nimenomaan tuonnin osalta, kuten lähes koko muukin maailma: Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja maailman ylivoimaisesti suurin viejämaa”, toteaa Kerola.
Suomessa oli noin 12 400 Kiinan kanssa edes vähäisessä määrin suoraa ulkomaankauppaa harjoittavaa yritystä vuonna 2021.
Kiina on tällä hetkellä Suomelle kolmanneksi tärkein tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen, kertoo ulkoministeriön selvitys keväältä. Kiinan osuus tavaratuonnista on viime vuosina kasvanut noin yhdeksään prosenttiin.
EU-maissa Kiinan osuus kaikesta tuonnista oli ennen pandemiaa noin kahdeksan prosenttia.
Kiina on tällä hetkellä Suomelle kolmanneksi tärkein tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Viennistä menee Kiinaan noin viisi prosenttia, josta suuri osa on matalan jalostusasteen tavaraa; yli neljännes viennistä on sellua.
Liiketoimintaa Kiinassa oli vuonna 2021 noin 250:llä suomalaisyrityksellä. Markkinan kokoon nähden määrä ei ole suuri.
Kaksi kolmesta kannettavasta tietokoneesta ja lähes joka toinen matkapuhelin tulee Suomeen Kiinasta.
”Tuontiriippuvaisuus joidenkin tuotteiden osalta ei ole talouden kannalta huono asia. Riskiksi voi kuitenkin muodostua liika riippuvuus vain yhdestä tuontimaasta, etenkin jos tuonti on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä”, sanoo Kerola.
Euroopan komissiolla on 30 kriittisen raaka-aineen lista. Kuutta näistä saa pääasiassa Kiinasta ja 19 osalta Kiina on maailman tärkein tuottaja.
Kriittisistä raaka-aineista 14:ää löytyy Suomesta, joka ainoana EU-maana tuottaa kobolttia.
Teknologiateollisuus ry:n kyselyssä yritykset arvioivat kriittisimmäksi koboltin saatavuuden. Koboltista 57 prosenttia käytetään akkuteollisuudessa.
Lisäksi mainittiin volframi, magnesium, litium, antimoni, titaani, vanadiini ja kevyet harvinaiset maametallit, sekä alumiinin raaka-aine bauksiitti ja teräksen valmistuksessa tarvittava koksi.
Lentoteollisuus käyttää muun muassa kobolttia ja magnesiumia. Titaanista kaksi kolmasosaa menee ilmailuteollisuudelle, mutta sitä käytetään myös tekonivelissä. Litiumia käytetään vaikkapa nostureiden ja metsäkoneiden voiteluaineissa.
Huoli kyselyn pohjalta on se, että varautumista on lyhyisiin häiriöihin, joihin voi vastata esimerkiksi varastoinnilla tai hinnankorotuksilla. Pidemmän aikavälin ongelmiin ei ole selvää suunnitelmaa.
Hallitusohjelma kyllä mainitsee Kiina-riippuvuuksien vähentämisen. Myös Italian puolustusministeri sanoi sunnuntaina Kiinan Uusi Silkkitie -infrahankkeeseen osallistumisen olleen virhe.
EU-tasolla on jo tehty pitkän aikavälin suunnitelmia, kuten sirusäädös, jolla pyritään vahvistamaan häiriönsietokykyä puolijohdeteknologioissa kaksinkertaistamalla EU:n maailmanmarkkinaosuus mikrosirujen tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.
Kierrätys tuskin vähentää näkyvästi Kiina-riippuvuutta.
”Yritykset ja valtiot ovat heikosti varautuneita kriittisten raaka-aineiden kierrätykseen. Se johtuu siitä, että materiaalia on ollut edullisesti saatavilla Kiinasta”, sanoo kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Helena Soimakallio Teknologiateollisuudelta.
”Esimerkiksi kännykässä on noin 60 eri alkuainetta, mutta sen materiaalikustannus on alle kaksi dollaria.”
”Luulen, että tulevaisuudessa kierrätykseen on satsattava. Kaikkea se ei tosin kata, koska kasvu kysyntäpuolella on suurta.”
Kerola arvioi, että kansainvälisissä investointivirroissa Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota ei sekään juuri näy. Kiinan vienti matelee tällä hetkellä, mutta syynä ovat luultavasti nousseet korot ja ostovoiman lasku, eikä riippuvuuksien vähentyminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
