Blokkiutuminen tiivistää kauppasuhteita samanmielisiin maihin – näin metsäteollisuus ajattelee Venäjästä ja Kiinasta

”Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa tulemme varmasti näkemään valtioiden ja niiden blokkien suhteiden tiivistymistä”, ennustaa Metsäteollisuus ry:n kansainvälisen kaupan päällikkö Jenni Isola yhdistyksen blogissa.

Lähenemisestä seuraa hänen mielestään vientikaupan kasvu samanmielisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.

Suurvaltakilpailu puoltaa Isolan mielestä panostamista myös Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Kanadan kanssa käytävään kauppaan. Myös Keski- ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa hän luottaa kaupan lisääntyvän, sillä EU neuvottelee niiden kanssa vapaakauppasopimusta.

Suomen metsäteollisuuden suurimmat vientimaat olivat vuonna 2022 Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi.

”Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani, jonka kanssa tulee ylläpitää toimivat suhteet strategisten riippuvuuksien vähentyessäkin. Suomen Kiina-politiikka määritellään kuitenkin jatkossa EU:n ja Naton jäsenyyksien kautta”, Isola kirjoittaa.

Ulkomaankaupan merkitys on Isolan mielestä huomioitu kiitettävästi uudessa hallitusohjelmassa. Sen kauppapoliittiset linjaukset tukevat metsäteollisuuden näkökulmasta hyvin suomalaisyritysten vientiponnisteluja.

”Hallitus haluaa myös vahvistaa ja syventää entisestään Suomen läheisintä viiteryhmää eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä, mikä onkin luontevaa Suomen liityttyä Natoon.”

Venäjä-tuntemus ja -analysointikyky Suomessa on pidettävä Isolan mielestä korkealla tasolla siitä huolimatta, että yhteistyö on nyt pitkälti jäädytettynä.

Suomen tavaraviennin arvo vuonna 2022 oli 82 miljardia euroa, josta metsäteollisuuden osuus oli 18 prosenttia, arvoltaan 14 miljardia euroa.

Metsäteollisuus ry:n blogiin pääset tästä.