• Viikonloppuna taivaalta voi bongailla tähdenlentoja

    Paras aika tähdenlentojen näkemiseen on lauantai-iltana noin yhdentoista aikaan.
    Paras aika tähdenlentojen näkemiseen on lauantai-iltana noin yhdentoista aikaan.
    Paras aika tähdenlentojen näkemiseen on lauantai-iltana noin yhdentoista aikaan.  Kuva: LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
    Uutiset|Luonto
    29.12.202514:30
    STT

    Lauantai-iltana kannattaa tähyillä taivaalle tähdenlentojen näkemisen toivossa. Hyvällä onnella voi nähdä meteoreja kvadrantidien tähdenlentoparvesta.

    Paras aika tähdenlentojen bongaukseen on lauantai-iltana noin yhdentoista aikaan, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Myös perjantain ja lauantain välisenä yönä sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä on mahdollisuus nähdä harvakseltaan parveen kuuluvia meteoreja.

    Ursan mukaan kaukana kaupunkien valoista, pimeällä taivaalletähyilypaikalla voi parhaimmillaan Suomessa nähdä noin 20 tähdenlentoa tunnissa.

    ”Tänä vuonna täysikuu kuitenkin osuu juuri samalle illalle. Täysikuun suuri kirkkaus peittää taakseen kaikki vähääkään himmeämmät tähdenlennot”, kerrotaan Ursan tiedotteessa.

    Tähdenlentoja kannattaa Ursan mukaan tähyillä taivaanlaen tai luoteen suunnasta. Katse kannattaa suunnata niin, että Kuu ei ole näkökentässä.

    Tammikuussa näkyvä kvadrantidien tähdenlentoparvi on Ursan mukaan parhaimmillaan elokuun perseidien ja joulukuun geminidien ohella yksi vuoden näyttävimmistä meteoriparvista.

    Tammikuussa näkyvä kvadrantidien tähdenlentoparvi on Ursan mukaan parhaimmillaan elokuun perseidien ja joulukuun geminidien ohella yksi vuoden näyttävimmistä meteoriparvista.

    Kvadrantidit syntyvät muiden toistuvien tähdenlentoparvien tapaan tomuvanasta, jonka aurinkokunnassa kiertävä komeetta on kylvänyt radalleen. Kvadrantidit aiheuttava tomuvana osuu Maapallon kohdalle aina tammikuun alussa.

    Tähdenlennoiksi tai meteoreiksi kutsutaan taivaalla näkyviä valoviiruja, jotka syntyvät ilmakehään putoavasta hehkuvan kuumaksi lämpiävästä komeettapölystä. Ursan mukaan valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa.

    Lisää aiheesta
    • NASA:n vuonna 2016 ottaman kuvan keskellä loistaa Wolf-Rayet-tähti (WR 31a). Tähteä ympäröi erilaisista kaasuista muodostuva sumu eli Rolf Rayet -sumu, joka päättyy lopulta supernovaan eli tähdenräjähdykseen.

      Luonto | Vuonna 2065 taivaalle ilmestyy jälleen valoilmiö, jolla on yritetty selittää myös Betlehemin tähteä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    tähdenlento
    kvadrantidi
    Tähtitiede
    Aurinko- ja planeettakunnat
    Planeetat ja kuu (Aurinkokunta)
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria