Jokisipilä: ”Sinipunahallituksen suosio on puolueiden kannatus huomioiden loogista” – talouspolitiikka jakaa kokoomusta ja demareita jyrkästi
Markku Jokisipilän mukaan jakava kysymys kokoomukselle ja perussuomalaisille on EU-politiikka. Toisaalta juuri EU-politiikka on se teema, joka yhdistäisi taloudessa erimielisiä kokoomusta ja SDP:tä.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä luonnehtii nykyisiä perussuomalaisia mahdollisen hallitusvastuun osalta tyhjäksi tauluksi: ”On hämärän peitossa, millainen voima nykyinen perussuomalaiset olisi hallitusvastuussa.” Kuva: Emmi KorhonenSuomalaisten suosikkipuolueet seuraavan hallituksen rungoksi ovat kokoomus ja SDP. Sinipunahallituksen suosio on 27 prosenttia, käy ilmi MT:n gallupista.
Toiseksi suosituin hallitusvaihtoehto olisi kokoomuksen ja perussuomalaisten pohjalle rakennettava oikeistohallitus, jota kannattaa 19 prosenttia vastanneista.
SDP:n ja perussuomalaisten muodostama hallitus ei nauti kummoista suosiota. Sitä kannattaa vain seitsemän prosenttia vastanneista.
MT:n kyselyssä vastanneille esitettiin seuraava kysymys: ”Minkä kahden puolueen ympärille rakentuvaa hallitusta toivot Suomeen ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen?”
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää sinipunahallitusta suosituimpana hallituskoalitiona odotettuna asiana.
”Tulos ei yllätä kun ottaa huomioon, mitkä kaksi puoluetta ovat kuukaudesta toiseen keikkuneet puoluekannatusmittausten kärkipaikoilla”, Jokisipilä toteaa viitaten kokoomukseen ja SDP:hen.
Jokisipilä kuitenkin huomauttaa, että Sanna Marinin johtajaman SDP:n ja Petteri Orpon kokoomuksen talouspoliittisissa näkemyksissä on suuria eroja.
”Siinä sitten kummankin, Marinin ja Orpon, pitäisi aika huomattavastikin liikkua omista poteroistaan, että löytyisi yhteisymmärrys talouden suunnasta. Velkaanntumiskehitystä on jarrutettava eikä kestävyysvaje ole julkisessa taloudessa mihinkään kadonnut”, Jokisipilä toteaa.
Maantieteellisesti kokoomus ja SDP olivat kansalaisten suosikit hallituspohjan rungoksi pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa.
Pohjois- ja Itä-Suomessa suomalaiset näkisivät mieluiten muiden puolueiden muodostavan hallituksen ytimen. Länsi-Suomessa kokoomus ja SDP -kaksikko oli suunnilleen yhtä suosittu vaihtoehto kuin ”jotkut muut puolueet”.
Riikka Purran johtamaa perussuomalaisia Jokisipilä luonnehtii kotimaisen poliittisen kentän ”tabula rasaksi”, tyhjäksi tauluksi.
”On hämärän peitossa, millainen voima nykyinen perussuomalaiset olisi hallitusvastuussa. Todennäköisesti edelliskerrasta oppineena perussuomalaiset vaatisivat, että hallitusohjelmassa pitäisi näkyä heille tärkeitä teemoja. Näitä olisivat esimerkiksi kireämpi maahanmuuttopolitiikka, rikollisuuden torjunta sekä ilmastonmuutoksen torjunnan toimien keventäminen.”
Perussuomalaiset oli mukana Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Hallituskausi sujui karikkoisesti, puolueen kannatus romahti ja lopulta perussuomalaiset hajosi kahteen osaan vuoden 2017 puoluekokouksessaan.
Jokisipilä pitää perussuomalaisten ja SDP:n hallitusyhteistyötä epätodennäköisenä.
”Pääministeri Marin on itsekin sanonut, että perussuomalaisten kanssa yhteistyö ei ole todennäköistä.”
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja katsoo, että perussuomalaiset ja kokoomus voisivat löytää talouspolitiikassa yhteisen sävelen.
”Jakava kysymys kokoomukselle ja perussuomalaisille on EU-politiikka. Toisaalta juuri EU-politiikka on se teema, joka yhdistäisi taloudessa erimielisiä kokoomusta ja SDP:tä.”
Suomessa kaksi suurinta puoluetta eivät suurella todennäköisyydellä pysty muodostamaan enemmistöhallitusta.
Mitkä puolueet mahtuisivat mukaan sinipuna- tai oikeistohallituksiin?
”Sinipunavaihtoehdossa RKP istuisi hyvin mukaan historiallisestikin. Jos maahan muodostetaan oikeistohallitus, on isoja kysymysmerkkejä siinä, sopivatko RKP ja perussuomalaiset samaan hallitukseen.”
Jokisipilä näkee, että vihreät mahtuisi mukaan sinipunaan.
”Yhdistäviä teemoja kokoomuksen ja SDP:n kanssa löytyisi ainakin ilmastopolitiikasta. Sen sijaan kokoomuksessa käytännössä kukaan ei halua vasemmistoliiton kanssa samaan hallitukseen.”
Keskustan mukana oloa Suomen seuraavassa hallituksessa Jokisipilä pitää epätodennäköisenä.
”Keskeinen selitys kannatuksen putoamiselle keskustalla on viime aikoina ollut se, että oli suuri virhe lähteä vaalitappion jälkeen mukaan nykyiseen vasemmistovetoiseen hallitukseen. Mieliala keskustalaisilla lienee, että nyt pitää mennä oppositioon keräämään voimia ja kirkastamaan omaa ideologiaa.”
Jokisipilän mukaan vaaliasetelma on ensi kevättä koskien tasainen ja yllätyksetkin ovat mahdollisia.
”Mielenkiintoiset eduskuntavaalit on tulossa. Niitä leimaa erityisesti kova kilpailutilanne näiden kolmen kärkipuolueen välillä. Monissa vaaleissa on nähty, miten gallupien ykköspuolueen suosio on viime hetkillä sulanut jopa useita prosenttiyksiköitä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
