Ennätysaikaiset tulvat ohi etelässä – vedenpinta jäänee viime kesääkin alemmaksi suurilla järvillä

Kevättulvat ovat pitkälti ohi eteläisestä Suomesta Oulun tienoille asti, rannikoilla ja sisämaassa. Asiasta STT:lle kertoi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi maanantaina. Pohjois-Karjalassa tulvahuippua odotetaan vielä ensi viikolle.

Vielä pidempään tulvia odotetaan Pohjois-Suomessa, jossa keskimääräisen kokoisten tulvien ennustetaan ajoittuvan huhti-toukokuulle, sanoo Tulvakeskus sivuillaan.

Tulvat ovat jääneet vähäisten lumien vuoksi tavallista pienemmiksi.

Lisäksi Oulusta Suomen eteläiseen kärkeen ulottuvalla alueella tulvat saapuivat ennätysaikaisin.

”Kalajoella ja Pyhäjoella havaintojakso on alkanut (vuosina) 1911 ja 1912, ja kertaakaan ei ole ollut näin aikaista tulvaa”, sanoo Myllyniemi.

Jääpatoja odotettiin pitkän pakkasjakson ja vähälumisuuden vuoksi, mutta pelättyjä patoja ei ole tullut kuin parissa paikassa.

”Pääosin paksut jäät ovat sulaneet paikoilleen jokiin”. sanoo Myllyniemi.

Riski jääpadoille on olemassa vielä Oulusta pohjoiseen päin, ainakin Iijoella, Kiiminkijoella ja Simojoella.

Jäät ovat edelleen vahvoja ja voivat liikkeelle lähtiessään aiheuttaa jääpatoja, sanoo Tulvakeskus. Simo- ja Tornionjoella aloitetaan jäänsahaukset jääpatojen ehkäisemiseksi.

Järvisuomessa vedenpinta jää kesällä viime kesääkin matalammalle, ennustaa Myllyniemi. Näin käynee ainakin suurilla järvillä, kuten Saimaalla ja Pielisellä, ehkä Päijänteelläkin.

”Viime kesäkin oli tosi alhainen (vedenpinta), eli kaksi huonoa vuotta peräkkäin.”

Matalalle jäävä vedenpinta johtuu kuluneesta vähälumisesta talvesta.

Ilmastonmuuutos on muuttanut tulvien luonnetta, Tulvakeskuksen tiedotteessa sanotaan. Lumipeite on vähentynyt ja talvista on tullut vaihtelevampia. Lisäksi lumet ovat alkaneet sulaa aikaisemmin. Tutkimusten mukaan muutos tulee jatkumaan.

Muuttuneet olosuhteet vaativat Tulvakeskuksen mukaan parempaa ennakointia ja varautumista.