Näissä kunnissa sään ääri-ilmiöt uhkaavat omakotitaloja – selvitys voi vaikuttaa talon arvoon ja lainan korkoihin

Merkittävä osa Suomen asuntokannasta sijaitsee asuntoluotottaja Hypon mukaan kasvaneen vesivahinkoriskin alueella, kun rankkasateet ja ääri-ilmiöt voimistuvat Suomessa ilmaston lämmetessä.

Kasvaneella riskillä voi olla vaikutusta muun muassa asuntojen arvoon ja asuntolainan korkotasoon eri puolilla Suomea.

Hypo otti hulevedet mukaan nyt ensi kertaa vuotuiseen asuntoluottoluokitukseensa viime vuoden lopulla. Hulevesillä tarkoitetaan katoilta ja kaduilta tulevaa sade- ja sulamisvettä.

Hulevesien riski osoittautui huomattavasti korkeammaksi kuin jokien ja merenpinnan nousun aiheuttamien tulvien, joiden riskiarvioita Hypo on tehnyt aiemmin.

”Poikkeuksellisten rankkasateiden riskialueella sijaitsee joka 20. asuinneliö eli noin viisi prosenttia, kun perinteisillä tulva-alueilla on vain prosentti asuntokannasta”, kertoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.

Hän koosti arvion riskineliöistä tukeutuen Suomen ympäristökeskuksen kartoittamiin hulevesialueisiin sekä laskelmiin sateiden lisääntymisestä vuosisadan loppuun saakka eri puolilla Suomea. Näitä peilattiin Maanmittauslaitoksen maasto- ja rakennustietokantaan.

Riskiskenaariossa sateen oletetaan jatkuvan tunnin ajan, mutta veden määrän laskenta on arvioitu kokonaisuudessaan kahden tunnin ajalta sateen alkamisesta.

Näin saatiin selville kunnittain ja postinumeroalueittain alueet, joilla poikkeuksellinen 52 millimetrin rankkasade tunnissa kastelisi pohjakerrokset.

Katsauksessa otetaan huomioon maastonmuodot, veden imeytyminen maanpeitteeseen, läpäisemättömät pinnat, virtausvastus, väyläviraston tiedot tierummuista ja kuntien digitoimat vesien virtausreitit.

Maaseutu osoittautui pieniriskiseksi hulevesialueeksi. Kaikkein riskittömämpiä olivat Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomi.

Sen sijaan kaupunkialueet ovat asvaltoituina herkimpiä rankkasateiden aiheuttamille vahingoille, sillä vettä läpäisevää pintaa voi olla niukasti.

Korkean riskin alueita ovat esimerkiksi Järvenpää, Turku, Kerava, Raisio, Kaarina ja Hanko, joiden asuinneliöistä yli kymmenellä prosentilla oli lisääntynyt vesivahinkoriski.

Yllättäen Ilomantsi kuuluu riskeiltään kovimpaan luokkaan, sillä sen keskusta-alueen kiinteistöt sijoittuvat 28-prosenttisesti ison riskin alueelle.

”Ihmettelin tätä, ja tarkistin asian tuplasti ja triplasti. Noin se vain oli”, Keskinen toteaa.

Lapuanjoki on ajoittain piripinnassa ja hipoo taustalla näkyvää Kosolan taloa. Kuva: Johannes Tervo

Kunnat voivat omilla toimillaan pienentää hulevesistä aiheutuvien vahinkojen mahdollisuutta. Keskinen toivoo tämänkin selvityksen kannustavan päättäjiä siihen. Hyötyjiä olisivat kuntien asunnonomistajat ja asuntovelalliset.

”Veikkaan, ettei kaikilla kunnilla ole tulvastrategiaa. Kunnillahan on velvollisuus tehdä tulvasuunnitelma, mutta pöytälaatikossa se tuskin ketään hyödyttää.”

Tavanomaiset tulvariskit on totuttu liittämään Pohjanmaan suurten jokien läheisyyteen sekä Lapissa esimerkiksi Inariin ja Kittilään.

Vesistön läheisyys usein nostaa asuntojen arvoa. Kääntöpuolena on suurempi menetys asunnon arvossa, jos vahinko sattuu.