

Ilmajoen Munakassa maatalousyrittäjä Tiina Lehtisaarta odotti viikonlopun rankkasateiden jäljiltä lohduton näky: Kyrönjoen varren viljapelto lainehti vedessä ja muistutti riisipeltoa.
Lehtisaari ei vielä osaa sanoa lainehtivien peltojen euromääräisiä menetyksiä, mutta lisätyötä kuivauksineen on tiedossa.
Viljasadon laatu heikkenee, minkä lisäksi pellon kantavuus on lisäongelma, jos sateet jatkuvat.
”Ainakaan viikkoon ei pahiten kastuneille pelloille ole asiaa mennä”, hän sanoo.
Maan tuottavuuteen sijoitetut hankinnat kasvinsuojeluaineineen ovat myös vaarassa.
”Ellei satoa ei saada korjattua talteen, siinä menee iso tuotantopanoksia hukkaan.”
”Kaksi viikkoa aiemmin tilanne olisi ollut vielä paljon pahempi.” Tiina Lehtisaari
Tila tuottaa rehuviljaa, esikuivattua säilöheinää ja latokuivattua laatuheinää, jota myydään pikkupaaleissa kuivikeoljen lisäksi Korkeasaaren ja Ähtärin eläinpuistoon sekä Etelä-Suomeen hevosille. Toinen rekkarahdin suunta on Lapissa, jossa heinä menee poroille.
Pieni onni onnettomuudessa on, että paikallinen rankkasade iski vasta elokuun lopulla.
”Kaksi viikkoa aiemmin tilanne olisi ollut vielä paljon pahempi. Nyt puinneista on suurin osa ehditty tehdä, vielä on yhteensä vajaat viisikymmentä hehtaaria ohraa ja vehnää pystyssä.”
Munakassa on sukupolvien ajan totuttu siihen, että vesi nousee pelloille Kyrönjoen mittavista tulvapengerryksistä huolimatta.
”Sään armoilla täällä on totuttu tilaa pitämään”, Lehtisaari toteaa.

”Joissakin paikoin sademäärä saattoi yltää yli 100 millin.” Harri Myllyniemi
Viikonvaihteen rankkasateet aiheuttivat hulevesitulvia ja nostivat jokien pintoja paikoin reilusti Etelä-Pohjanmaalla.
”Joissakin paikoin sademäärä saattoi yltää yli 100 millin. Voimakkaimman sateen alue oli Seinäjoen ja Ilmajoen kohdalla”, sanoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Varsinaisia tulvarajoja ei vielä Kyrönjoessa rikottu, mutta hulevedet ja purojen pinnat nousivat pihoille ja pelloille asti.
”Pellot tulvivat suuren sademäärän takia, kun vesi ei yksinkertaisesti ehdi imeytyä maahan. Tähän ilmiöön ei tarvita läheisiä ojia ja jokia.”
Tulvimisen kannalta kesä on Myllyniemen mukaan ollut onneksi varsin tavanomainen esimerkiksi Nikkolan kohdalla. Kaatosateita ei ennusteiden mukaan pitäisi lähipäivinä tulla.
Jatkossa tilanne voi hänen mukaansa silti muuttua radikaalisti.
”Jos tämän jälkeen ensi viikolla tulisi noin puolet viikonlopun millimääristä samalla seudulla, sen vaikutus olisi vastaava. Maat ovat niin vettyneitä ja ojat sekä joet niin korkealla.”
Syyskuussa maaperä ei enää kuiva yhtä nopeasti kuin kesällä, mutta yksi tekijä voi tehdä paljon.
”Pitkän ajan sääennuste lupaa syyskuusta varsin lämmintä, mikä auttaa tilannetta.”
Laajempi näkymä esimerkiksi hulevesien nykytasoiseen poistoon on yhteiskunnallisesti hyväksytty tosiasia.
”Kovin kauaa ei ole rakentamisessa vielä pyritty viivyttämään hulevesien kulkua. Hulevesijärjestelmiä ei ole mitoitettu näihin poikkeustilanteisiin, koska sen rakentaminen tulisi liian kalliiksi.”
Tällä kertaa vettä tulvi Seinäjoen seudulla muutaman asuintalon kellareihin. Myllyniemi arvioi järjestelmän toimivan, koska sitä vakavammilta vahingoilta vältyttiin.

Viikonlopun paikoin hyvin rankat sateet aiheuttivat hulevesitulvia eri puolilla maata ja kääntäneet jokien pintoja nousuun lounais- ja länsirannikolla.
Rankkasateet saivat aikaan hulevesitulvia ja aiheuttivat lukuisia pumppaustehtäviä pelastustoimelle.
Muun muassa Tie 67 välillä Kaskinen–Seinäjoki oli suljettu liikenteeltä veden vuoksi. Lapuanjoen Liinamaalla vesi on noussut sunnuntaina pellolle.
Muutoin vesitilanne on suuressa osassa maata ajankohtaan nähden tavanomainen. Järvet ovat pääsääntöisesti elokuun lopun tyypillisellä tasolla tai hieman alempana.
Suurista järvistä Saimaa on ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla ja laskussa. Pirkanmaalla Tarjanne ja Längelmävesi ovat noin 20 senttiä tavallista alempana.
Myös Pohjois-Lapin alueella vedenpinnat ovat tavanomaista matalammalla.