
”Hyökkääjän pitää jollain tavalla saada siipeensä”, painottaa Turun kauppakorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Hän ei usko, että Ukrainan sota päättyy oikeudenmukaiseen rauhansopimukseen ensi vuoden aikana.
”Euroopan unionin pitäisi tukea Ukrainaa ainakin ensi vuosi täydellä intensiteetillä, jos sitten saataisiin 2027 jonkun näköinen aselepo. Rauhasta on turha puhuakaan.”
Rauhansopimus on Liuhdon mukaan paperi, jota Venäjä ei tule koskaan noudattamaan, jos ei halua.
Rauhanneuvottelut jatkuvat. Ukrainan alueluovutukset ovat yksi kysymys.
Oikeudenmukaisuus on Liuhdon mukaan kaukana siitä, että Venäjä veisi Ukrainasta viidenneksen ja voi vaatia vieläkin enemmän.
”Mutta Ukrainan sotilaallinen voima ei tule edes lännen avulla riittämään siihen, että he saavat omansa pois”, Liuhto kommentoi joulun alla.
Jos Yhdysvallat sulkee silmänsä ja Ukraina pakotetaan rauhaan, tämä lisäisi Liuhdon mukaan riskiä, että Venäjä näkisi voivansa toimia samoin myös muualla.
”Tulilinjalla on ehdottomasti Moldova, mutta myös baltit ovat nyt todella huolissaan tulevaisuudestaan. Siellä puhutaan jo, että Venäjän suunnitelma on aikaistunut. Se on 2030, kun Venäjä kokeilee Baltian maiden turvallisuusrakenteita ja Naton viidettä artiklaa.”
”Tulilinjalla on ehdottomasti Moldova, mutta myös baltit ovat nyt todella huolissaan tulevaisuudestaan.”
Rauhanneuvotteluissa Yhdysvaltain toiminta on Liuhdosta ollut amatöörimäisen oloista.
Donald Trumpin vävy Jared Kushner ja Yhdysvaltojen pääneuvottelija Steve Witkoff pyörittävät prosessia ja ulkoasiainhallinto tuntuu olevan sivussa toiminnasta.
Yhdysvallat näkee Liuhdon mukaan Ukrainan lähinnä ongelmana ja Venäjän ennen kaikkea taloudellisena mahdollisuutena.
”Venäjän ehdotukset hivelevät Trumpin ja hänen lähipiirinsä lompakkoa.”
Baltian maiden päättäjät pitävät Yhdysvaltain toimintaa neokolonialistisena: Ukrainasta vain pumpataan resursseja itselle ja sitä katsotaan liiketoimintamahdollisuutena.
”Venäjän ehdotukset hivelevät Trumpin ja hänen lähipiirinsä lompakkoa.”
Yhdysvaltain ja Venäjän 28-osainen rauhansuunnitelma julkaistiin marraskuussa.
”Rintamatilanne ei sitä millään tavalla edellyttänyt. Tuntuisi vähän, että se olisi tullut Venäjän pelikirjasta.”
Liuhdon mukaan Venäjän valtion kassa alkaa pikkuhiljaa olla ongelmissa.
Tammikuussa maa korottaa arvonlisäveroa 20 prosentista 22 prosenttiin, mikä käy inflaatiotavoitetta vastaan. Venäjän keskuspankin lukujen mukaan inflaatio on tänä vuonna ollut 5,8 prosenttia. Vuoteen 2027 mennessä sen toivotaan laskevan neljään prosenttiin.
”Arvonlisävero tuottaa melkein 40 prosenttia Venäjän federaation budjettituloista.”
Venäjä ei ole myöntynyt piiruakaan vuonna 2021 esittämistään tavoitteista.
Vladimir Putin pystyy jatkamaan asiansa ajamista öljytulojen avulla.
Venäjä ei ole Liuhdon mukaan myöntynyt piiruakaan vuonna 2021 esittämistään tavoitteista.
”Putin jatkaa samaa retoriikkaa. Itä-Euroopasta pitäisi saada kaikki Yhdysvaltain joukot pois. Nato pitäisi peruuttaa vuoden 1997 tilanteeseen. Sehän tarkoittaisi, että Suomikaan ei saisi enää olla Nato-maa.”
Trumpille läheinen senaattori ja Venäjä-vastaisten pakotteiden arkkitehti Lindsey Graham on luvannut öljysanktioita, joita ei ole koskaan toteutettu, Liuhto huomauttaa.
”Elämme todellakin ainutlaatuisia aikoja.”
Joulukuun alussa julkaistu Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia on Liuhdosta rimanalitus.
”Aika hurjaa on, että tulkinnat ovat sellaisia, että Venäjä ja Kiina eivät ole uhka, vaan Eurooppa on uhka.”
”Elämme todellakin ainutlaatuisia aikoja. Voi olla mahdollista, että tämä ei ole mikään hetkellinen tilanne. Euroopan unioni varautuu siihen, että tämä jatkuu myös Trumpin jälkeen.”