
”Radikalisoituminen on tosi inhimillistä ja tuttua ja itse asiassa se on myös monien hyvien asioiden taustalla. Esimerkiksi naisten äänioikeus ja kahdeksan tunnin työpäivät ovat radikalisoitumisen tulosta”, sanoo terrorismiin perehtynyt freelance-toimittaja Ippi Arjanne.
”On yksi asia, että radikalisoituu ja toinen asia, että radikalisoituu väkivaltaan.”
Arjanteen Väkivallan markkinat -podcastin kolmas kausi julkaistiin Yle Areenassa marraskuun lopulla. Kausi käsittelee terrorismia: niin poliittisesti vasemman ja oikean laidan kuin radikaali-islamistisia väkivallantekoja.
”On yksi asia, että radikalisoituu ja toinen asia, että radikalisoituu väkivaltaan.”
Toisella kaudella podcastin aiheena ovat asekauppiaat. Mitä Neuvostoliiton valtavalle asevarastolle tapahtui, kun liittovaltio hajosi?
”Neuvostoliitto hajosi osittain siksi, että rahaa pistettiin valtavasti asevarusteluun”, huomauttaa Arjanne.
Pimeä asekauppa kävi kukoistamaan alueella, jossa ei ollut sääntöjä eikä hallintorakenteita, mutta paljon epätoivoisia ihmisiä.
Asekaupalla rikastui esimerkiksi Tadžikistanissa syntynyt, Ukrainan kansalaisuuden Venäjän kansallisuuteen Neuvostoliiton hajotessa vaihtanut Viktor Bout.
Pimeä asekauppa kävi kukoistamaan alueella, jossa ei ollut sääntöjä eikä hallintorakenteita, mutta paljon epätoivoisia ihmisiä.
Bout osti Neuvostoliiton raunioilta valtavia rahtilentokoneita ja kuljetti niillä aseita etenkin Afrikan maihin.
Kylmän sodan aikaan Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tukivat eri osapuolia Afrikan maissa. Konfliktit puhkesivat Afrikassa uudelleen, kun suurvaltojen tuen loppuminen jätti jälkeensä valtatyhjiöitä. Aseille oli siis kysyntää.
Bout istui Yhdysvalloissa 10 vuotta vankilassa aseiden salakuljetuksesta. Hän vapautui vuonna 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän välisessä vankienvaihdossa.
”Kuolemankauppias” on sittemmin jatkanut bisneksiään. Wall Street Journal kertoi viime vuonna, että Bout neuvotteli asekaupoista Jemenin huthien kanssa.
Afrikan mantereella on Arjanteen mukaan käynnissä siirtomaavallan uudelleenjärjestely.
Ensin Afrikkaan virtasi Neuvostoliiton aseita, nyt venäläiset kouluttavat siellä sotilaita.
Afrikan mantereella on Arjanteen mukaan käynnissä siirtomaavallan uudelleenjärjestely.
”Ranska vetäytyy sieltä, ja Venäjä tulee monissa paikoissa tilalle.”
Aikanaan paljon julkisuutta saanut yksityinen venäläinen Wagner-palkka-armeija toimii edelleen Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Suurin osa Wagnerin Afrikan-operaatioista ja osa sen sotilaista on kuitenkin sulautettu Venäjän valtion Africa corps -joukkoihin. Venäjä haluaa nyt yksityiset sotilaalliset ryhmät valtion hallintaan, Tanskan kansainvälisen tutkimuksen instituutti Diis kertoo.
Valtiolliset asevoimat pitävät tiukasti kiinni siitä, että esimerkiksi hyökkäyspäätöksen tekee valtiollinen taho.
Palkka-armeijat ovat aiheena podcastin ensimmäisellä kaudella.
Sotilaallisten tehtävien ulkoistaminen luo Arjanteen mukaan outoja harmaita alueita.
Missä on valtion ja yrityksen raja? Valtiolliset asevoimat pitävät tiukasti kiinni siitä, että esimerkiksi hyökkäyspäätöksen tekee valtiollinen taho. Päätös perustuu kuitenkin yhä useammin yrityksen tuottamaan tiedustelutietoon.
Kuinka itsenäisesti alihankkijat voivat toimia, siitä on kylmääviä esimerkkejä esimerkiksi Irakin sodasta, jossa hääri noin 170 yksityistä sotilaallisia palveluita tarjoavaa yritystä.
”Tämähän on aika vieras ajatus meille Suomessa. Armeija on kankeamman poliittisen päätöksenteon alainen yksikkö. Sotilaspalveluyritys on poliittisesti helpompi ja ketterämpi väline, ja se luo villejä tilanteita.”