Moni suomalainen pelkää nyt suursotaa – mikä se on? Sotatieteilijä kertoo
Totaalinen sota tarkoittaa suursotaa laajempaa sotaa, mutta siitä ei Ilmari Käihkön mukaan ole nyt kyse, ei Ukrainassa eikä Venäjällä.Tilaajalle
Helsingin Kansalaistorilla oli vuonna 2023 näytillä Ukrainan sodassa tuhottu venäläispanssarivaunun T-72B3:n raato. Kuva: Jarkko SirkiäSuursota vilisee nykyään otsikoissa taajaan. Mitä se tarkoittaa?
Valtioiden välistä avointa sotaa, tulkitsee sotatieteilijä, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.
Esimerkiksi Afganistanissa sota oli rajoittunutta, kun suomalaiset olivat siellä kriisinhallintaoperaatiossa.
Myös Ukrainassa vuonna 2014 alkanut Donbassin sota oli Käihkön mukaan rajoitettua, kun katsotaan kuolonuhrien, joukkojen ja aseiden määriä.
Minskin toinen tulitaukosopimuksen jälkeen helmikuussa 2015 tilanne jäi kytemään.
”Tulitaukosopimuksen jälkeen suuremmat aseet vietiin pois rintamalinjalta. Esimerkiksi raskasta tykistöä ei ole siellä enää käytetty sen jälkeen.”
Rintamilla ei ole kovin paljoa ihmisiä toiseen maailmansotaan verrattuna.
Toisin on suursodassa, jossa rajoitteita ei ole. Ukrainassa suursota alkoi Käihkön mukaan vuonna 2022.
Totaalinen sota tarkoittaa suursotaa laajempaa sotaa, mutta siitä ei Käihkön mukaan ole nyt kyse, ei Ukrainassa eikä Venäjällä.
”Kumpikaan osapuoli ei ole valjastanut koko yhteiskuntansa kaikkia resursseja sotaan. Siviilit voivat elää suhteellisen normaalisti kummassakin maassa.”
Rintamilla ei esimerkiksi ole kovin paljoa ihmisiä toiseen maailmansotaan verrattuna.
”Tämä kielii sodankäynnin teknistymisestä mutta myös siitä, että yhteiskunnat eivät ole halukkaita käymään sotaa.”
Suursodasta tulee maailmansota, kun se leviää muihin maanosiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänä aamuna julkaistu tutkimus kertoo, että suomalaisista 46 prosenttia pelkää Ukrainan sodan laajenevan lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi.
Käihkö tulkitsee muotoilun viittaavan siihen, että hyökkäys eurooppalaiseen maahan ei aktivoisi Naton artiklaa 5 eli velvoitetta puolustaa muita Naton jäsenvaltioita – ainakaan niin, että mukana olisi Pohjois-Amerikan maita.
Suursodasta tulee nimittäin maailmansota, kun se leviää muihin maanosiin.
Käihköstä on tärkeää olla määritelmissä tarkka, jotta kyselyyn vastaavat ihmiset vastaavat samaan kysymykseen.
”Olisiko vastaus sama, jos olisi kysytty Naton ja Venäjän välisestä sodasta tai kolmannesta maailmansodasta?”
Kompromisseista puhumisen on katsottu myötäilevän Venäjää.
Neutraalit sotatieteelliset termit ovat politisoituneet julkisessa keskustelussa. ”Tämä on minua henkilökohtaisesti häirinnyt aika paljon Ukrainan sotaan liittyvässä keskustelussa”, sanoo Käihkö.
Esimerkiksi neutraali termi eskalaatio tarkoittaa toiminnan voimistumista tai voiman käyttämistä uusilla tavoilla.
”Sen käyttämistä on kuitenkin kritisoitu siksi, että Venäjä syyttää länttä sodan eskaloimisesta.”
Myös kompromisseista puhumisen on katsottu myötäilevän Venäjää, vaikka tosiasia on, että länsi pyrkii nyt rauhanneuvotteluihin, joissa kompromisseja tekevät sekä Venäjä että Ukraina.
”Sodasta puhuminen levittää huolta.”
Myös hybridisodasta puhuu moni. Viranomaiset puhuvat sen sijaan laaja-alaisesta vaikuttamisesta, Käihkö huomauttaa.
”Sodasta puhuminen levittää huolta. EVAn kysely viittaa siihen, että sota huolettaa ihmisiä hirveän paljon. En usko, että tämä on meille hyvä asia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
