Monet huijaukset menevät niin, että jossain vaiheessa huijausta asiakas luulee puhuvansa pankin edustajan kanssa, vaikka kyse onkin huijarista. Kuva: Sanne Katainen
Tietoja ei kalastella vain linkeillä huijaussivuille − OP-Pohjolan asiantuntija kertoo, millainen muutos pankkihuijauksissa on tapahtunut
Vielä esimerkiksi noin kymmenen vuotta sitten huijauspuheluita soitettiin esimerkiksi poliisin nimissä.Tilaajalle
Huijauksia on tehty usein tekstiviesteillä. Nykyisin huijaukset ovat muuttuneet. Kuva: Jarkko SirkiäHuijaukset, joissa huijari soittaa huijattavalle ja esittäytyy pankin työntekijäksi, ovat nousseet yleisimpien huijausten joukkoon viime vuosien aikana.
OP-Pohjolan johtava asiantuntija Kati Piilo arvioi, että huijaukset, joissa esittäydytään pankin työntekijäksi, ovat nousseet yleisimpien huijausten joukkoon parin viime vuoden aikana. Erityisesti on yleistynyt se, että huijauspuhelu kytkeytyy osaksi isompaa huijausta, jossa mukana on esimerkiksi aiemmin lähetetty tekstiviesti.
”Tavallaan asiakas on jo joutunut kalasteluun ennen puhelua”, Piilo kuvailee.
Huijaukset, joissa esiinnytään esimerkiksi pankin työntekijänä, tilastoidaan usein niin sanotuiksi turvatilihuijauksiksi. Finanssialan tilastojen mukaan huijausten määrä on kasvanut viime vuosina noin 40 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2025 suomalaiset menettivät turvatilihuijauksissa 14,6 miljoonaa euroa.
”Tavallaan asiakas on jo joutunut kalasteluun ennen puhelua.”
Tyypillisesti turvatilihuijauksissa on kyse siitä, että huijattu henkilö saadaan siirtämään rahat ”turvaan” tilille, joka onkin rikollisten hallussa.
Vielä joitakin vuosia sitten huijauksia toteutettiin pelkästään ohjaamalla asiakkaat rikolliselle verkkosivustolle, jonne asiakas saatiin luovuttamaan tunnuksensa. Nykyisin ihmisten manipulointi puhelimitse on yleistynyt.
Vielä esimerkiksi noin kymmenen vuotta sitten huijauspuheluita taas soitettiin esimerkiksi poliisin nimissä. Kalastelupuhelut tyrehtyivät, koska rikolliset pääsivät tavoitteeseensa ilman puhelua. Toisaalta muutoksen taustalla vaikutti se, että ihmiset osasivat reagoida huijauksiin oikein.
”Ihmiset tulivat valistuneiksi esimerkiksi siitä, että linkin taakse ei pidä kirjautua.”
Piilo kertoo, että usein huijauksissa päädytään nykyään tavalla tai toisella tilanteeseen, jossa luullaan puhuvan pankin toimihenkilön kanssa. Aina toiminta ei ole niin suoraviivaista, että heti soitettaisiin vaikkapa OP:n nimissä, vaan ensimmäisenä voi tulla vaikkapa tekstiviesti. Tuon tekstiviestin kautta asiakas on voinut antaa huijareille jonkun tiedon esimerkiksi pankkiasiointiinsa liittyen. Kyse ei välttämättä ole edes pankkitunnuksesta, vaan esimerkiksi tilinumero.
”Ihmiset tulivat valistuneiksi esimerkiksi siitä, että linkin taakse ei pidä kirjautua.”
”Sen tiedon avulla saadaan lisää uskottavuutta siihen puheluun”, Piilo kuvailee.
Voi myös olla, että ensimmäinen huijauspuhelu ei edes tule pankin nimissä, vaan vaikkapa elektroniikkaliikkeen nimissä. Tällöinkin ajatuksena on kerätä tietoa huijauksen uskottavuuden lisäämiseksi. Useimmiten rikollinen yhdistää puhelun sen jälkeen muka pankkiin, vaikka todellisuudessa puhelussa ollaan koko ajan huijareiden kanssa.
”Ihmiset tulivat valistuneiksi esimerkiksi siitä, että linkin taakse ei pidä kirjautua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
