MT pääsi mukaan harvinaiselle vierailulle datakeskukseen kesäkuun alkupuolella. Vierailu suuntautui Vernen datakeskukseen Vantaalla.
Saavumme tilataksilla vantaalaiselle teollisuusalueelle maanantaina iltapäivällä. Kun katsoo ympärilleen, ei välttämättä heti tule mieleen, että on lähellä paikkaa, joka liittyy välillisesti käytännössä jokaisen meistä arkeen.
Perinteisestä teollisuusyhtiön konttorista datakeskusalueen erottaa suhteellisen järeän oloinen teräsaita. Teräsaita kertoo jotain siitä, että tänne ei aivan kellä tahansa ole asiaa. Pihalla seisoo keskusta pyörittävän yhtiön nimellä varustettu kyltti. Ulkoisesti rakennus muistuttaa muuten melkeinpä mitä tahansa teollisuusyrityksen konttoria.
Se, että paikka on tarkasti valvottu, käy selväksi viimeistään datakeskusrakennuksen vastaanotossa. Jotta vierailijakortin saa kaulaansa, pitää vastaanoton vartijoille esittää passi, eikä monessa paikassa henkilöllisyyden todistamiseen kelpaava ajokortti riitä.
Datakeskuksessa on myös tavallisia toimistotiloja, joita Vernen asiakkaat käyttävät esimerkiksi omien serveriensä valvontaan. Verne on niin sanottu colocation-yritys eli se vuokraa datakeskustilojaan muille niitä tarvitseville yrityksille. Asiakkaina on esimerkiksi it-palveluyrityksiä ja ohjelmistoyrityksiä.
Toiminta eroaa esimerkiksi pilvijätti Microsoftista siinä, että Microsoft usein rakennuttaa datakeskuksen vain omaan käyttöönsä.

Pian pääsemme datakeskuksen hermokeskukseen eli konesaliin. Järeiden teräsportaiden jälkeen menemme läpi useasta lukitusta ovesta. Järjestelyistä jotain kertoo se, että Vernen edustajien pitää mennä kulunvalvontaan liittyvistä syistä johtuen läpi erillisestä valvotusta sisäänkäynnistä. Vierailun aikana ennen konesaliin siirtymistä meille teroitetaan, että mihinkään ei saa koskea.
Datakeskusrakennuksen portaat ovat melko tyypillisen tehdasrakennuksen teräsportaat. Jos jalassa sattuisi olemaan korkokengät, vaatisi liikkuminen erityistä varovaisuutta.

Kun pääsemme valkoisen teräsoven vierelle, seuraa kehotus laittaa meille annetut korvatulpat korviin. Korvatulpat laitetaan siksi, että konesalissa on odotettavissa sen verran ääntä. Ovesta sisään mennessä käy selväksi, miksi korvatulpat pyydettiin laittamaan. Vaikka korvatulpat vaimentavat hyvin ääntä, niistä huolimatta konesalin meteli on sisällä melko voimakas, eikä normaalia puheääntä aina erota selvästi, jos matkaa puhujaan on useampi metri. Meteli lähtee datakeskuksen jäähdytyksestä.
Esimerkiksi Tiktokissa on pyörinyt videoita yhdysvaltalaisista datakeskuksista, joissa meteli tuntuu kovalta. Meidän näkemämme serverihuone ei metelöi niin paljon kuin jenkkiverrokkinsa, koska tekniikka on erilaista. Jos serverit jäähdytettäisiin vedellä, meteli olisi nyt kuultua kovempaa. Servereitä viilentävä ilma tuntuu ilmavirtana, kun konesalissa liikkuu.
Esimerkiksi Nvidian uusinta ja hienointa tekniikkaa edustavat prosessorit vaativat nestejäähdytyksen.
Moni voi miettiä, kuuluuko datakeskuksen meteli rakennuksen ovien ulkopuolelle, mutta vastaus on hieman yllättäen ei. Ääni on kyllä selkeästi havaittava, ja korvatulpat ovat tarpeen, mutta ulkopuolelle meteli ei kuitenkaan kuulu.
Perinteisestä teollisuusyhtiön konttorista datakeskusalueen erottaa suhteellisen järeän oloinen teräsaita. Teräsaita kertoo jotain siitä, että tänne ei aivan kellä tahansa ole asiaa.
Seuraavaksi siirrymme tutustumaan siihen, miten datakeskuksessa huolehditaan siitä, että sen toiminta pyörii ongelmitta jatkuvasti. Jos sähköt katkeavat, häiriöttömästä sähkönsyötöstä huolehtivat UPS-järjestelmät. Ne auttavat 15 minuutin ajan, minkä jälkeen peliin astuvat mukaan varageneraattorit. Varageneraattoreissa käytetään Nesteen uusiutuvaa dieseliä.
Varageneraattoreiden on tarkoitus toimia 48 tunnin ajan. Ne on tarkoitettu siihen, että sähköt pysyvät ylhäällä, serverit pyörivät ja varavoima-akut latautuvat.
Alla olevalta videolta näet, miltä datakeskuksen hurina kuulostaa ja miltä datakeskuksessa näyttää.