Hintakatto voi johtaa tavarapulaan, kuten kävi Unkarissa

Unkari kärsii Euroopan kovimmasta inflaatiosta. Siellä yleinen inflaatio oli joulukuussa 25 ja ruuan 50 prosenttia.

Maassa on alennettu arvonlisäveroa ja otettu käyttöön hintakattoja. Ruuan hintakattoa käyttää myös Kroatia ja Ranskassa viime syksynä Carrefour-kauppaketju, mutta esimerkiksi Espanja torjui sen kilpailusyistä.

Unkarissa on nähty hintakaton nurjat puolet.

Bensiinin kohdalla katto johti kesällä siihen, että tankkaajia virtasi naapurimaista. Alennus rajattiin unkarilaisiin, mutta pumput tyhjenivät silti. Maaseudulla tankkaus rajoitettiin yhteen litraan per asukas, huoltoasemia kaatui ja Shell sulki 17 asemaa.

Myös ruuan hintakatto johti siihen, että elintarvikkeita hamstrattiin. Samalla teollisuus rajoitti toimituksia, kun tuotantokulut nousivat ja heikko forintti nosti tuontiruuan hintaa.

Hintakatto on koskenut hienoa sokeria, venhäjauhoja, auringonkukkaöljyä, possun ja kanan lihaa, iskukuumennettua täysmaitoa sekä munia ja perunoita. Saksalainen halpaketju Aldi, Lidlin kilpailija, joutui rajoittamaan Unkarissa näiden myyntiä vain yhteen kiloon, litraan tai pakettiin.

Unkarissa yleinen arvonlisäverokanta on 27 prosenttia, mutta alennettua 18 prosentin kantaa on sovellettu tiettyihin meijeri-, vilja- ja tärkkelystuotteisiin.

Vielä alempi viiden prosentin kanta koskee laajaa joukkoa tavaroita ja palveluita kananmunista tuoreeseen maitoon ja kotimaisiin sianlihatuotteisiin.

Silti pelkästään maitotuotteet ja juusto kallistuivat marraskuussa 70–90 prosenttia, munat 103, leipä 82, kuiva pasta 71 ja leivonnaiset 55 prosenttia. Voi maksoi 24 euroa kilolta, kun palkat pyörivät tuhannessa eurossa.

Energian hinta nousi 64, kaasun 121, polttopuiden 58 ja sähkön 29 prosenttia.

Unkarin hallitus syyttää kiivaasta inflaatiosta Brysselin virheitä eli Venäjä-pakotteita. Hallitus kertoo tukevansa hintakatolla perheitä, nosti vuoden alussa eläkkeitä ja sanoo saaneensa maan taloutta tasapainoon ja talouskasvun yli EU-keskiarvon.