Pohjois-Lapissa löytyi punkki porosta – tiheässä porokannassa on tautiriski ilmaston lämpenemisen jatkuessa

Kun ilmasto lämpenee, löytyy puutiaisia eli tuttavallisemmin punkkeja yhä pohjoisempaa. Kemin ja Tornion seutu on jo punkin vakiintuneen esiintymisen aluetta, kertoo STT:lle kuusamolainen hirvieläinsairauksien dosentti ja eläinlääkäri Sauli Laaksonen.

Hajanaisia löydöksiä punkeista on hänen mukaansa niin Rovaniemeltä kuin pohjoisempaakin.

Punkkien ihmiseen levittävien tautien lisäksi huolta herättää punkkien esiintyminen poroissa. Viikko sitten Pohjois-Inarissa löytyi poroon tarttunut punkki. Tästä uutisoi aiemmin Yle.

Laaksosen mukaan muutama vuosi aiemmin myös Inarin Kaamasesta löytyi poroon kiinnittynyt punkki.

”Lisäksi poronhoitoalueen eteläosissa Kemi–Oulu-korkeudella löytyi tänä kesänä poron vasoista punkkeja”, Laaksonen lisää.

Vasoista punkit löytyvät helpommin kuin aikuisista yksilöistä, koska vasoilla on vielä lyhyt karvoitus.

Kun Suomessa puhutaan vaarallisista punkkilajeista, on yleensä kyse puutiaisesta ja taigapunkista. Ne levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin Punkkilive-sivusto kertoo, että koko Suomessa on tehty tänä vuonna tähän mennessä reilut 40  000 punkkihavaintoa. Selvästi eniten havaintoja on Etelä-Suomessa ja lounaisrannikolla sekä Oulun alueella.

Viime vuonna sivustoon raportoitiin punkkihavaintoja yhteensä reilut 140  000 kappaletta.

Napapiirin korkeutta pidetään puutiaisten lisääntyvän populaation tämänhetkisenä pohjoisrajana. Sitä ylempänä pitkä talvi vaikeuttaa punkkien selviytymistä.

Professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo STT:lle, että napapiirin kohdalla sijaitsevalla Rovaniemen seudulla on selkeästi vakiintunut, lisääntyvä puutiaispopulaatio.

”Tämän vuoden aikana Punkkilive-sivustoon on tullut reilut sata havaintoa pelkästään Rovaniemen korkeudelta. Siitä ylöspäin on tullut muutamia kymmeniä havaintoja”, Sääksjärvi sanoo.

Pohjoisimmassa Suomessa on siis tehty jonkin verran punkkihavaintoja, mutta Sääksjärven mukaan näin on ollut jo monen vuoden ajan. Tutkijan näkemys on, että Rovaniemen yläpuolella havaitut punkit ovat satunnaisia matkailijoiden mukana tulleita punkkeja.

”Ne ovat melkein aina puutiaisia, jotka ovat sinne kulkeutuneet ihmisten tai heidän kotieläintensä mukana”, Sääksjärvi kertoo.

Toinen vaihtoehto on hänen mukaansa se, että punkit ovat tulleet pohjoisimpaan Suomeen Norjasta. Siellä punkkien esiintymisalue ulottuu aivan rannikon pohjoisimpaan kärkeen. Alueella on leuto ilmasto ja rehevä aluskasvillisuus, jossa punkit menestyvät.

Poroista löydettyjä puutiaisia Sääksjärvi pitää yksittäistapauksina, koska niitä on havaittu toistaiseksi hyvin vähän.

”Sekin viittaa siihen, että siellä ei sillä tavalla vahvaa kantaa ole”, hän sanoo.

Sääksjärven mukaan punkkien havaintomäärät Oulun ja Tornion välillä taas ovat hyvinkin suuria.

”Meri-Lappi on vahvaa taigapunkkialuetta. Kemistäkin on tänä vuonna tehty jo yli 1  600 havaintoa”, Sääksjärvi kertoo.

Punkkeja löytyy Laaksosen mukaan yhä enemmän Lapista, koska ilmastonmuutoksen myötä kesät pitenevät ja ovat yhä lämpimämpiä. Punkkeja levittävät uusille alueille vaeltavat eläimet.

”Etenkin linnut ovat tehokkaita punkkien levittäjiä pitkällä matkalla”, Laaksonen sanoo.

Hän kertoo myös, että hirvikärpänen on levinnyt vuosien saatossa ja kiusaa eteläisen poronhoitoalueen poroja jo huomattavasti.

Laaksosen mukaan ilmastonmuutoksen jatkuminen voi levittää punkkien elinvoimaista esiintymisaluetta yhä pohjoisemmaksi.

”Kyllä se on todellinen riski. En usko tosin mihinkään räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Kyllä siihen saattaa mennä muutama vuosikymmen mennä, jos olosuhteet jatkavat tällaista kehittymistä.”

Toistaiseksi Laaksosen mukaan punkit eivät ole aiheuttaneet vakavia tauteja poroissa. Hän lisää, että sekin on kyllä mahdollista, jos ilmastonmuutos etenee ja punkit alkavat levitä pohjoisemmaksi.

”Jos ilmasto-olosuhteet muuttuvat suotuisammaksi ja samalla se aluskasvillisuus rehevöityy, niin silloin on mahdollista, että voi tulla isokin punkki-invaasio.”

Hän antaa esimerkin kauriseläimistä, jotka antavat punkille paljon ravintoa etelässä. Punkit käyttävät Laaksosen mukaan ravintonaan lähes minkä tahansa nisäkkään tai linnun verta.

”Pohjoisessa on sitten satatuhatta uutta isäntäeläintä punkille, hän kertoo viitaten poroihin.”

Porot ovat ikään kuin punkkien ja ihmisten välinen puuttuva linkki. Harvaan asutussa Lapissa porot tarjoaisivat punkeille ravintoa ja täten ne pystyisivät lisääntymään. Enemmän punkkeja tarkoittaa myös suurempaa todennäköisyyttä ihmisille joutua punkin puremaksi – ja täten suurempaa riskiä borrelioosille ja puutiaisaivokuumeelle.

Toki menestyäkseen punkit tarvitsevat myös sopivan lämpötilan.

”Jos tällainen punkki-invaasio tulisi poronhoitoalueelle, niin kyllä siinä suuri vaara on. Tiheä populaatio suosii punkkeja ja sitä kautta punkkien ihmiseen levittämiä tauteja”, Laaksonen toteaa.

Suomessa satunnaiset punkit eivät ole aiheuttaneet poroille toistaiseksi samanlaista haittaa kuin esimerkiksi hirvikärpäset.

Punkin purema ei itsessään tunnu, koska punkki erittää puuduttavaa ainetta. Laaksosen mukaan kuitenkin esimerkiksi Siperiassa puutiainen aiheuttaa paljon tappioita porotaloudelle.

”Se levittää siellä alkueläintä, joka aiheuttaa punatautia. Se oli aiemmin yleinen Suomessakin lypsy- ja nautakarjoissa, mutta hävisi sitten kokonaan, luultavasti siksi, että metsälaidunnus loppui ja naudat siirtyivät navetoihin”, hän kertoo.

Suomessa poroille haittaa ovat aiheuttaneet hirvikärpästen lisäksi hyönteisten levittämät sukkulamadot

Laaksonen ei usko, että punkkien lisääntymisellä olisi suurta merkitystä ainakaan vielä muulle Lapin eläimistölle.

”Punkeista ei ole paljoa haittaa etelänkään hirvieläimille, ne toimivat punkille vain ravinnon lähteenä.”

Punkkien leviäminen pohjoisemmaksi on tapahtunut vuosikymmenten saatossa pikku hiljaa.

”Kuusamossakin 15–20 vuotta sitten löysin koirista punkkeja, eivätkä olleet matkoilla missään. Ei ollut mitenkään yleistä, mutta joka kesä niitä löytyi”, Laaksonen muistelee.

Sääksjärvi sanoo, että läntisen Suomen alueella puutiaisten levinnäisyysraja on edennyt noin 400 kilometriä pohjoiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Idässä taas punkit ovat levittäytyneet hänen mukaansa pohjoiseen reilut 100 kilometriä.

”Puutiainen ja taigapunkki ovat molemmat runsastuneet Suomessa, eli kannat ovat voimistuneet vahvasti eri puolilla maata”, hän summaa.

Kantojen vahvistumisen lisäksi molemmat lajit ovat levittäytyneet yhä uusille alueille, mukaan lukien pohjoiseen.

Koko maan puutiaistilanne on Sääksjärven mukaan tänä vuonna melko tavanomainen. Lyhyt kevät aiheutti sen, että puutiaiskausi alkoi melko yhtäkkisesti.

”Puutiaisia on paljon erityisesti eteläisen Suomen alueella ja Länsi-Suomessa. Keski-Suomen järvialueilla niitä esiintyy myös paljon.”

Sääksärven mukaan yleisesti voi sanoa, että puutiaisella ja taigapunkilla menee Suomessa erittäin hyvin.