

Noin 60 prosenttia ihmisille tautia aiheuttavista mikrobeista on peräisin eläimistä. Taudinaiheuttajat voivat siirtyä eläinten ja ihmisten välillä joko suoraan kontaktissa tai elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä.
”Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on ennaltaehkäistä ihmisten ja eläinten yhteisiä tarttuvia tauteja eli zoonooseja”, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku.
Ihmisten ja eläinten terveys risteää myös puhuttaessa antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista. Ne ovat merkittävä uhka ihmisten terveydelle ja tätä riskiä ympäristöterveydenhuollon ammattilaiset valvovat ja torjuvat, Turku painottaa.
”Myös sisäilman terveyshaitat ovat vakavia ihmisten terveyttä uhkaavia tekijöitä, joita ympäristöterveydenhuolto arvioi ja pyrkii ehkäisemään ennalta.”
”Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja perusterveydenhuoltoa. Sen tarkoitus on suojella ihmisiä ja eläimiä elinympäristön haitallisilta tekijöiltä”, Turku kiteyttää.
Nyt Suomen Eläinlääkäriliittoa huolestuttaa ympäristöterveydenhuollon yhteyden katkeaminen terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen.
Riski on olemassa, koska sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi ovat vuoden alusta alkaen olleet hyvinvointialueiden vastuulla. Sen sijaan ympäristöterveydenhuolto ja sen mukana ihmisten terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto erotettiin hallinnollisesti ja lainsäädännössä perusterveydenhuollosta.
Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijat tunnistavat, ehkäisevät ja poistavat elinympäristöstä ihmisiin ja eläimiin kohdistuvia terveyshaittoja, sairauksia ja tapaturmia, Turku selittää.
Muun muassa elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto sekä ympäristöterveyshaittojen arviointi kuuluvat ympäristöterveydenhuoltoon. Monet käytännön työtä tekevät ovat eläinlääkäreitä, kuten kunnaneläinlääkäreitä.
”Yhteys perusterveydenhuoltoon ja pelastustoimeen on tärkeää erityisesti epidemiatilanteissa.”
Tästä esimerkkinä Turku mainitsee paikalliset ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmät. Nyt niiden on pitänyt järjestäytyä uudelleen.
Lain mukaan ympäristöterveydenhuolto voidaan järjestää joko isäntäkuntamallilla, kuntayhtymässä tai liikelaitoksena, Turku kertoo.
Alueilla, missä ympäristöterveydehuolto oli yhdessä ihmisterveydenhuollon kanssa kunnassa tai kuntayhtymissä, jouduttiin tavalla tai toisella organisoitumaan uudelleen.
Pääsääntöisesti ympäristöterveydenhuollon yksiköt on siirretty teknisen toimen yhteyteen, Turku kertoo. Jossain se on säilytetty itsenäisenä kokonaisuutena, mitä Turku pitää jääviyskysymysten vuoksi parempana vaihtoehtona.
Vain Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Sote käytti voimaanpanolain mahdollisuutta siirtyä jo nyt hyvinvointialueille,Turku kertoo.
Eläinlääkäriliitto kannattaa puheenjohtajansa sanoin voimakkaasti parlamentaarisen työryhmän suositusta siirtää kuntien hoitamat ympäristöterveydenhuollon palvelut pitäisi hyvinvointialueille 1.1.2026.

Vuoden alun muutokset vaikuttavat ympäristöterveydenhuollon parissa työskentelevien eläinlääkärien arkeen.
Osassa maata päivystysalue on joko kasvanut tai pienentynyt, Turku kertoo. Asiakkaille tämä näkyy eläinlääkärien yhteystietojen muuttumisena ja siinä, että päivystävää eläinlääkäriä voi joutua odottamaan aikaisempaa kauemmin.
Työnantajan vaihtumiseen ja palkan maksuun liittyvät jännitykset koskevat myös kunnaneläinlääkäreitä, Turku kertoo.
Lisäksi aikaisemman työnantajan kanssa tehdyt paikalliset sopimukset ovat paikoin rauenneet. Osalle tämä tarkoittaa uudelleen neuvotteluja esimerkiksi työntekijäeduista.