Miten kiinteistöverolappuun ilmestyy rakennus, jota ei ole olemassakaan? Tässä selitys
Kiinteistöveropäätökset saapuvat maaliskuussa kiinteistönomistajille. Joskus lapussa kummittelee rakennus, jota ei ole olemassakaan.Tilaajalle
Eri järjestelmissä saattaa olla ristiriitaista tietoa rakennuksista. Kuva: Sanne KatainenKiinteistöveropäätökset saapuivat maaliskuussa kiinteistönomistajille.
Miten kiinteistöverolappuun ilmestyy toisinaan rakennus, jota ei ole olemassakaan?
Konsulttiyhtiö FCG Rakennettu Ympäristö Oy:n tiimipäällikkö ja projektijohtaja Risto Kärkkäisen mukaan kyse voi olla siitä, että tietoa rakennuksesta ei jostain syystä löydy kunnalta mutta rakennus on kuitenkin Verohallinnon järjestelmässä.
Jos rakennusta ei ole kunnan rekisterissä, sillä ei ole tunnistetietona pysyvää rakennustunnusta.
Tällainen rakennuksen yksilöivä tunnus puuttuu Kärkkäisen mukaan keskimäärin kolmasosasta Verohallinnon rakennuksia.
”Tapauksia tulee vastaan silloin tällöin.”
”Tapauksia tulee vastaan silloin tällöin. Rakennus tarkistetaan ja lisätään kunnan rekisteriin. Sieltä se päätyy automaattisesti Verohallinnon tietoon.”
Verottaja ei aina kuitenkaan tunnista, että kyse on samasta rakennuksesta, joka oli jo heidän järjestelmässään. Siksi kiinteistövero voidaan kantaa samasta rakennuksesta kaksi kertaa.
Kunta ei pysty poistamaan Verohallinnon tiedoista ylimääräistä rakennusta.
”Verovelvollisen kannattaa itse olla aktiivinen ja korjata verottajalle, että kyseessä on sama rakennus.”
Viime vuoden aikana tapahtuneet kiinteistötietojen muutokset tulee korjata kiinteistöveroilmoituksella OmaVerossa viimeistään 14. huhtikuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
