• Halpa vesi pian historiaa? Laajamittainen aikapommi tikittää vesijohtoverkon kätköissä

    Kuluttajien talous- ja jätevesimaksuihin on paikoitellen tullut suuria korotuksia.
    Tilaajalle
    Vesihuollon uusimistarpeet edellyttävät uusia pääomia, jotta ne voidaan toteuttaa.
    Vesihuollon uusimistarpeet edellyttävät uusia pääomia, jotta ne voidaan toteuttaa.  Kuva: Kimmo Haimi
    Uutiset|Rakentaminen
    27.6.202305:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Vesihuoltomaksujen korotuksiin kohdistuu tulevina vuosina paineita vesihuoltoverkoston merkittävän uusimistarpeen vuoksi. Näin arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus.

    Verrattain edullista vettä on Suomessa pidetty lähes itseisarvona, eivätkä kuluttajat ole välttämättä kiinnittäneet huomioita veden hintaan samassa määrin kuin monen muun välttämättömyyshyödykkeen hintoihin. Välttämättömyyshyödykkeitä ovat esimerkiksi sähkö, lämpö, puhelin ja posti.

    KKV:n tutkimusraportti antaa vastauksia siihen, miten laajasti vesilaitokset ovat korottaneet maksujaan, millaisia korotuspaineita vesimaksuihin on tulossa ja kuinka asiakkaita on tiedotettu maksukorotuksista.

    ”Hin­noit­te­lul­la tus­kin saa­vu­te­taan kaik­kia ve­si­huol­lon ta­voit­tei­ta.” Antti Saastamoinen

    Tutkimuksen mukaan vesihuollon tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa se, miten vesimaksuilla pystyttäisiin takaamaan toiminnan kestävä rahoitus niin, että maksut pysyisivät kuitenkin kohtuullisina.

    Talous- ja jätevesimaksujen hinnoitteluun liittyy monenlaisia ristikkäisiäkin tavoitteita.

    Ikääntyvän vesijohtoverkoston korjaaminen ja uusiminen tulevat vaatimaan investointeja tulevina vuosina, mutta veden tulisi välttämättömyyshyödykkeenä pysyä kohtuuhintaisena. Liian halpa veden hinta ei taas välttämättä ohjaa ekologiseen vedenkäyttöön.

    ”Hin­noit­te­lul­la tus­kin saa­vu­te­taan kaik­kia ve­si­huol­lon ta­voit­tei­ta. Tar­vi­taan myös esi­mer­kik­si tie­don ja­ka­mis­ta eko­lo­gi­ses­ta ve­den­käy­tös­tä. Sa­mal­la on huo­leh­dit­ta­va, että vesi säi­lyy koh­tuu­hin­tai­se­na eri ku­lut­ta­ja­ryh­mil­le”, sanoo johtava ekonomisti Antti Saastamoinen.

    Ve­si­mak­su­jen ko­ro­tuk­set ovat ylei­sim­min alle 15 pro­sent­tia.

    Vesihuoltolaitoksille tehdyn kyselyn perusteella laitokset keräävät pääsääntöisesti jotakin yleisimmistä maksutyypeistä eli veden käyttömaksua, perusmaksua tai liittymismaksua.

    Vesilaitosten arviot tehtyjen ja tulevien korotusten suuruudesta ovat pääasiassa alle 15 prosenttia, jota voidaan pitää kohtuullisena kertakorotustasona. Vastauksissa havaittiin kuitenkin myös merkittävästi tätä suurempia arvioituja korotuksia.

    "Vesi on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, jo­ten ku­lut­ta­jien kan­nal­ta las­ku­tuk­sen en­na­koi­ta­vuus on tär­ke­ää. Sik­si hin­nan­ko­ro­tuk­set pi­täi­si teh­dä mal­til­li­ses­ti pi­dem­mäl­lä ajan­jak­sol­la”, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

    Veden laskutukseen liittyy oleellisesti se, kuinka sopimusehtojen muutoksista ja hinnankorotuksista tiedotetaan asiakkaille. Hinnankorotuksista ilmoittamisessa kuluttajille on havaittu haasteita ja asiaa käsitelty jopa kuluttajariitalautakunnassa asti.

    Lisää aiheesta
    • Juha Honkasella, Pirjo Sipillä ja Arri-rottweilerillä on edessä muutto pois Honkasen lapsuudenkodista, jos pakkoliitos vesiosuuskuntaan toteutuu.

      Ympäristö | Jopa 30 000 euroa maksava pakkoliitos vesiosuuskuntaan olisi liikaa: ”Sitten joudun muuttamaan pois kotitalostani”

    • Syksyllä vielä keskeneräinen puukerrostalo Espoossa on rakennettu tehtaalla viimeistellyistä tilaelementeistä.

      Rakentaminen ja remontointi | Rakennusten korjausvelka kasvaa – vuodessa lisää talokannan velkaa kolme miljardia euroa

    • Janne Känkäsen mukaan talvesta tulee poikkeuksellinen, mutta sähkökatkoihin tuskin joudutaan turvautua.

      Metsä | Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen: Suomen huoltovarmuus paranisi, jos metsänomistajat purkaisivat harvennusrästejä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein