Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen: Suomen huoltovarmuus paranisi, jos metsänomistajat purkaisivat harvennusrästejä

Suomen huoltovarmuus on Euroopan huippua. Siinä metsät ovat yksi avaintekijä, todettiin Metsäpäivillä Helsingissä torstaina.

Huoli huoltovarmuudesta on noussut keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pahimmissa uhkakuvissa Suomessakin joudutaan säännöstelemään energiaa ja sähköä tulevana talvena.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen myönsi, että tulevasta talvesta tulee poikkeuksellinen.

”Edessä on varautuminen sähköpulaan ja aivan äärikeinona sähköä voidaan joutua säännöstelemään, jos tehontarjonta ei riitä taklaamaan kysyntää. Sellainen tilanne on kuitenkin hyvin epätodennäköinen”, rauhoitteli Känkänen.

Känkäsen mukaan Suomen huoltovarmuus on Euroopan kärkeä. Silti riskien kasvaessa myös varautumista häiriöihin on parannettava.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomen huoltovarmuutta on koeteltu monelta suunnalta. Suoraa sotilaallista uhkaa Suomelle Venäjältä ei ole, mutta Venäjältä on tuotu vuosikymmeniä energiaa, lannoitteita ja puuta vuosikymmeniä, mikä on nyt loppunut.

”Yhteiskunnan sietokyvystä kertoo, että meillä on vielä valot päällä”, totesi Känkänen.

Nyt Venäjä käyttää energiaa sodankäynnin välineenä Eurooppaa vastaan. Sillä on vaikutusta myös Suomeen, sillä maamme energiahuoltovarmuus on nojannut fossiilisiin polttoaineisiin ja niiden varastointiin.

”Venäjän tuontia on korvattu muualta, mutta polttoaineista on tulossa niukkuutta. Polttoaineiden hinnat nousevat, mutta toivottavasti saatavuus saadaan pidettyä hyvänä.”

Puun ja turpeen kysyntää energiakriisi lisää. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tavoitteena on kasvattaa ketjun toimivuutta.

Yksi mahdollisuus voisi olla puun varmuusvarastointi ja huoltovarmuusmetsät. Niitä voisi perustaa esimerkiksi Metsähallituksen metsiin. Lisäksi on huomioitava metsäosaamisen ja riittävän työvoiman saanti.

Känkälän mukaan metsänomistaja voi tässä tilanteessa tehdä osansa huoltovarmuuden parantamiseksi. Harvennusrästejä purkamalla saadaan puuta liikkeelle ja samalla parannetaan energiaomavaraisuutta.

Huoltovarmuus kattaa energian lisäksi koko yhteiskunnan toimivuuden. Siihen liittyen huoltovarmuuskeskus aikoo kasvattaa esimerkiksi leipäviljan varastoja merkittävästi.

Myös hajallaan oleva vesihuolto kaipaa varmistamista.

Metsäpäivien paneelissa huoltovarmuuskeskuksen asiantuntia Pia Oesch korosti sekä metsien hiilinielujen ylläpidon tärkeyttä että niiden monimuotoisuuden ylläpitoa.

Ilmastopaneelin jäsen, professori Timo Vesala ihmetteli, miksi Suomi on aina siilipuolustuksessa EU:n pyrkimyksille ympäristön tilan parantamiseksi.

WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen painotti elinvoimaisen luonnon tärkeyttä. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa miettiä metsien taloudellista hyödyntämistä.

Suominen nosti ongelmaksi sen, että muiden ekosysteemipalveluiden kuin puun tuottamisesta ei makseta metsänomistajille.

Metsäkeskuksen asiantuntija Markku Remes muistutti, että ennallistamisessa pinta-ala ei kerro koko totuutta. Toimenpiteiden vaikutukset voivat olla suuria tai pieniä.