Luke: EU:n ennallistamisasetus on tarpeellinen, mutta sen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa
Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi ennallistettavista luontotyypeistä ja niiden sijainneista sekä kustannusvaikutuksista, arvioi Luonnonvarakeskus.
Luken tekemän esiselvityksen perusteella ennallistamisen piiriin kuuluisi Suomessa kaikkiaan 4,5 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Kuva: Kai TirkkonenEU:n ennallistamisasetus on tarpeellinen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi tiedotteessa.
Siihen liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, jotka tulisi selvittää. Lisätietoa tarvitaan muun muassa ennallistettavista luontotyypeistä ja niiden sijainneista.
Ennallistamistarpeen ja seurantaindikaattorien määrittelyssä tuisi ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. Kustannuksiin vaikuttavat luontotyyppien pinta-alat ja sijainnit, joihin vaikuttaa edelleen niiden tila ja heikentyneen luonnontilan määrittely.
Luontodirektiivien luontotyyppien tilaa koskeva tieto on Suomessa huippuluokkaa, mutta heikentyneiden luontotyyppien määrästä ja sijainnista on Luken mukaan epävarmuutta.
Komission arviot ennallistamisen kustannuksista perustuvat Luken mukaan EU:n keskiarvoihin. Siksi ne eivät ole suoraan sovellettavissa Suomeen. Kustannusten arviointi edellyttää lisäselvitystä.
”Mikäli metsien lisäsuojelun seurauksena puun saatavuus heikkenee, tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä kerrannaisvaikutusten kautta myös muihin kansantalouden toimialoihin”, Luke toteaa tiedotteessa.
Myös hakkuiden mahdolliset vuotovaikutukset on huomioitava. Suomessa tai EU:ssa tehtävät suojelu- ja ennallistamistoimet eivät saa vuotaa lisähakkuina EU:n ulkopuolella, Luke vaatii.
Ennallistamisen on oltava mahdollista samaan aikaan taloustoiminnan kanssa.
Luonnonvarojen hyödyntämiseen ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyy ristiriitoja. Siksi on tärkeää, että huoltovarmuus ja monimuotoisuus sovitetaan yhteen.
Ennallistamiseen pitäisi sisällyttää kaikki monimuotoisuutta parantavat toimet riippumatta siitä, sijaitsevatko ne suojelualueella vai eivät. Luken mukaan esimerkiksi kosteikko- ja hiiliviljely sekä talousmetsien luonnonhoito- ja kasvatustavat pitää huomioida.
Luke arvioi, että luonnonvarojen hyödyntämiseen ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyy ristiriitoja. Siksi on tärkeää, että huoltovarmuus ja monimuotoisuus sovitetaan yhteen. Myös taloudellisia kannustimia ja vapaaehtoisia markkinoita tarvitaan.
”Kannustinjärjestelmää on kehitettävä sellaiseksi, että se houkuttelee maanomistajia tekemään entistä enemmän monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä. Tämä vaatii myös resursseja ja laajaa rahoituspohjaa”, Luke esittää.
Yhteiskunnan tukien ohella myös hiili- ja luontokompensaation kehittyminen voisi kannustaa monimuotoisuuden lisäämiseen.
Ennallistaminen tuo uudenlaisia työpaikkoja, joiden aluetaloudelliset vaikutukset tulisi huomioida osana talous- ja työllisyysvaikutuksia, Luke vaatii.
Esimerkiksi soiden ennallistaminen, turvepeltojen kosteikkoviljely ja metsien jatkuva kasvatus edellyttävät lisää koulutusta ja tutkimustietoa.
Luken mukaan osa metsätalouden mahdollisesti katoavista työpaikoista voisi olla korvattavissa ennallistamisen töillä. Ennallistaminen luo myös aineettomia hyötyjä, joiden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida.
Metsien virkistyskäyttö voi kasvaa ja kansanterveydelliset hyödyt olla merkittäviä. Luken mukaan EU:n maakohtaisia hyötyarvioita tulisi pitää alustavina ja suuntaa antavina ja käynnistää asiasta kattava selvitys Suomessa.
Lopuksi Luke vaatii, että ennallistamisasetuksen vaikutusten tulee olla kattavat läpi yhteiskunnan. Vaikutusten arviointi edellyttää organisaatioiden, tieteenalojen ja toimijoiden laajaa yhteistyötä. Lisäksi ennallistamistavoitteen velvoitteiden on sovittava saumattomasti yhteen EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
