• Kokoomuspoliitikot suomivat hallitusta kehnosta EU-vaikuttamisesta: ”Viesti EU:n suuntaan ei ole kirkas ja se vesittää vaikuttamista”

    Kansanedustajien mielestä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vakava uhka, mutta metsiä koskevan sääntelyn tulee olla tarkoituksenmukaista.
    Sanni Grahn-Laasonen ja Saara-Sofia Sirén pitävät EU:n ennallistamisasetusta esimerkkinä hallituksen heikosta EU-vaikuttamisesta.
    Sanni Grahn-Laasonen ja Saara-Sofia Sirén pitävät EU:n ennallistamisasetusta esimerkkinä hallituksen heikosta EU-vaikuttamisesta. Kuva: Kokoomuksen eduskuntaryhmä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.10.202217:00
    Anniina Jokinen

    Kokoomuksen kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Saara-Sofia Sirén moittivat hallitusta heikosta EU-vaikuttamisesta. EU:n ennallistamisasetus on heidän mukaansa esimerkki hallituksen ongelmista.

    ”Tämä ei ole ensimmäinen kerta tällä vaalikaudella, kun hallituksen EU-vaikuttaminen herättää isoja kysymyksiä. Hallituksen toiminta on jatkuvasti ollut pikemmin reagoivaa kuin aktiivista vaikuttamista hyvissä ajoin. Hallituksella on selviä vaikeuksia hoitaa Suomen EU-edunvalvontaa sisäisten erimielisyyksiensä takia”, Sirén sanoo tiedotteessa.

    Hallitus kannattaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita, mutta myös luontokadon pysäyttämisen vaativia velvoitteita.

    ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vakava uhka, jonka pysäyttäminen on tärkeää. Suomen EU-vaikuttamisessa tulisi kuitenkin varmistaa, että sääntely on tarkoituksenmukaista. Nyt Suomen viesti EU:n suuntaan ei ole kirkas ja se vesittää vaikuttamista”, Sirén sanoo.

    Euroopan komissio on arvoinut, että ennallistamisasetuksen kustannukset Suomelle ovat noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset ovat koko EU-alueen kolmanneksi korkeimmat ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna korkeimmat.

    ”Hallitus on siis jälleen kuittaamassa suomalaisille veronmaksajille miljardilaskun. Luonnon heikentynyttä tilaa pitää korjata, siitä vallitsee yksimielisyys, mutta asetuksen vaatimukset Suomelle ovat kohtuuttomat, eikä hallitus erimielisyyksiensä takia ole kyennyt valvomaan suomalaisten etua metsäasioissa”, Grahn-Laasonen sanoo.

    Hallituksen sisälläkin on ollut eriäviä mielipiteitä EU-vaikuttamisesta. Grahn-Laasosen ja Sirénin mukaan edunvalvonta ei toimi ilman kansallista konsensusta.

    ”Luontokato on niin tärkeä kysymys ratkaistavaksi, että siihen liittyvän valmistelun on oltava huolellista. Vaikutusarviointi on tehtävä huolella, jotta saadaan valittua kustannustehokkaimmat keinot eivätkä tavoitteet käänny itseään vastaan. Tässä jäsenmaille on jäätävä harkintavaltaa etenkin, kun kyse on kansalliseen päätösvaltaan kuuluvasta metsäpolitiikasta”, Sirén sanoo.

    Ennallistamisasetuksen kohdalla naapurimaa Ruotsi on vastustanut ennallistamisasetusta. Suomen hallitus kuitenkin jätti mahdollisuuden tehokkaampaan vaikuttamiseen käyttämättä.

    Lisää aiheesta
    • Suuri joukko metsänomistajia saapui torstaina kuuntelemaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan näkemyksiä EU:n harjoittamasta metsäpolitiikasta Knehtilän luomutilalle Hyvinkäälle.

      Metsäpolitiikka | EU:n metsien käyttöä rajoittavat suunnitelmat huolettivat metsäillassa: ”Käyvät taas metsänomistajan kukkarolla”

      Tilaajalle
    • Metsä | Metsäasioilla on EU:ssa monta omijaa

    • Metsäpolitiikka | Katso: Vieläkö Suomi voi vaikuttaa EU:n metsäsäätelyyn? MT Metsäillan erikoishaastattelussa ministeri Antti Kurvinen

    • Paula Lehtomäkeä huolestuttaa, löytyykö Euroopan unionissa ymmärrystä suomalaisen metsätalouden asioihin.

      Politiikka | Paula Lehtomäki ottaa Metsäteollisuus ry:n hoteisiinsa kiperässä tilanteessa: ”Järjestönä pohdimme EU-vaikuttamista uudelleen”

      Tilaajalle
    • Ville Tavio (ps.), Anne Kalmari (kesk.), Kim Berg (sd.) ja Atte Harjanne (vihr.) kommentoivat puolueidensa kantaa ennallistamisasetukseen.

      Metsäpolitiikka | Valtavat vaikutukset maa- ja metsätalouteen, hallituspuolueet erimielisiä siitä mitä päätettiin: Kannattaako Suomi EU:n ennallistamisasetusta?

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin