Paula Lehtomäki ottaa Metsäteollisuus ry:n hoteisiinsa kiperässä tilanteessa: ”Järjestönä pohdimme EU-vaikuttamista uudelleen”
Metsiä koskevaan EU-päätöksentekoon on päästävä vaikuttamaan nykyistä varhemmin, sanoo Metsäteollisuus ry:n johdossa aloittanut Paula Lehtomäki.Tilaajalle
Paula Lehtomäkeä huolestuttaa, löytyykö Euroopan unionissa ymmärrystä suomalaisen metsätalouden asioihin. Kuva: Carolina HusuMetsäteollisuus ry:n tuoreella toimitusjohtajalla on alkanut toinen päivä uudessa työpaikassa. Taloon ja sen tapoihin tutustuminen on kesken.
”En vielä tunne kaikkia paikkoja toimistossa”, Metsäteollisuus ry:n tuore toimitusjohtaja Paula Lehtomäki naurahtaa etsiessään haastatteluun varattua huonetta.
Helsingin ehkä tunnetuin karaokeravintola sijaitsee uuden työpaikan alakerrassa. Lehtomäen tiedetään tarttuvan tilaisuuden tulleen karaokemikrofoniin.
”Juu, en ole käynyt laulamassa, se ei nyt ole tässä ensimmäisenä asialistalla”, Lehtomäki arvaa ensimmäisen kysymyksen.
Huomio on nyt uuteen työhön perehtymisessä. Kesällä Metsäteollisuuden johtoon valittu Lehtomäki siirtyi fyysisesti metsäteollisuuden edunvalvonnan asemapaikalleen syyskuun puolivälissä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin määräaikainen neljän vuoden pesti Kööpenhaminassa katkesi aavistuksen etuajassa, kun Metsäteollisuus ry:tä 12 vuotta luotsannut Timo Jaatinen ilmoitti viime helmikuussa jättävänsä tehtävän.
Lehtomäki tuli valituksi hänen seuraajakseen. ”Meillä oli mahdollisuus valita usean erinomaisen hakijan joukosta, mutta Lehtomäen valintaan oli lopulta helppo päätyä, Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Seppo Parvi perusteli valintaa kesäkuun alussa.
Lehtomäellä ei ole taustaa metsäalalla. Kolmessa hallituksessa hankittu ministerikokemus on eittämättä meriitti, jota valitsijoiden ei ollut helppo ohittaa. ”En omista metsää, mutta olen niin metsästä kotoisin kuin Suomessa olla voi”, Kuhmon itälaidalla syntynyt ja nuoruutensa asunut Lehtomäki sanoo.
Ymmärrys metsäteollisuuden merkityksestä työllisyydelle ja taloudelle valkeni Lehtomäelle jo aloittelevana kunnallispoliitikkona Kuhmossa, missä metsistä tuleva hyvinvointi näkyi arjessa lähellä. Vuodet kahden hallituksen ulkomaankauppaministerinä laajensivat kuvaa metsäteollisuuden merkityksestä Suomelle.
”Metsäsektori on Suomen kannalta niin keskeinen toimiala, että sen toimintaedellytysten turvaaminen on keskeisen tärkeää. Se motivoi minua tässä työssä.”
Nyt on menossa sisäänajovaihe uuteen työhön. Liikkuvaan junaan hypännyt Lehtomäki tunnustaa nöyrästi, että toimintaympäristöön uppoutumisessa hän kyntää vielä ”pintakerroksessa”.
”Olen huomannut, että substanssia on paljon, ja olen sitä itse ja talon asiantuntevan väen kanssa ottanut haltuun. Omaksumisessa auttaa se, että olen läpi työurani ollut tekemisessä tämän sektorin kanssa, vaikka en olekaan alalla työskennellyt.”
Metsäteollisuuden toimintaympäristö on ollut nykyisen EU-komission aikana melkoisessa myllerryksessä. Komission metsä- ja biodiversiteettistrategiat vaikuttavat metsätalouden toimintaedellytyksiin erityisen vahvasti EU:n pohjoisissa jäsenmaissa.
”Järjestönä pohdimme EU-vaikuttamista uudelleen.”
Biodiversiteettistrategian alla etenevä ennallistamisasetus voisi Suomen tapauksessa tarkoittaa jopa miljoonan metsähehtaarin ottamista pois talouskäytöstä, mikä vaikeuttaisi merkittävästi metsäteollisuuden puunhankintaa.
Asetuksen hintalapun Suomelle arvioidaan olevan miljardin luokkaa. Ennallistamisasetus on vain yksi politiikkakeinoista, joilla komissio haluaa vaikuttaa metsien tulevaan käyttöön.
Metsäteollisuus ry:ssä pitkään työskennelleet asiantuntijat myöntävät olevansa hetkittäin hämmentyneitä, mitä EU:n suunnasta valuva metsien käytön ohjailu, ”EU-säädöstsunami”, tarkkaan ottaen alalle tarkoittaa ja mikä on päätösten hintalappu. Lehtomäki näkee tilanteen haastavana mutta löytää siitä myös kannustavat piirteensä.
”Metsäteollisuudella on kiistämättä edessään hyvin haastava periodi, mutta näkymä ei pelota. Olen aina hakeutunut vaativiin tehtäviin ja se motivoi.”
Lehtomäki tuntee huolta siitä, miten Suomen ääni kuuluu EU-pöydissä ja tuleeko tapamme hoitaa ja hyödyntää metsiä ymmärretyksi.
”On huolestuttavaa, jos EU:sta ei haluta tukea pohjoisissa jäsenmaissa harjoitettavan kestävän metsätalouden ja - teollisuuden edellytyksiä, vaan niihin suhtaudutaan väkevän yksipuolisesti.”
Lehtomäen mukaan metsäteollisuuden edunvalvonnan tehostamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää päästä kiinni asioihin aiempaa aikaisemmassa vaiheessa, jo ennen kuin asiat ovat pöydällä.
”Yksin se ei onnistu, vaan jotta saamme äänemme kuuluviin Brysselissä, meidän täytyy tehdä tiivistä ja tehokasta yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Järjestönä pohdimme EU-vaikuttamista uudelleen. Tulen myös henkilökohtaisesti panostamaan ja käyttämään aikaa EU-vaikuttamiseen merkittävän paljon.”
Metsien käyttöön liittyvä ajoin kiivaskin keskustelu metsäsotineen on Lehtomäelle tuttua eikä hän Metsäteollisuuden kärkihahmona halua sitä paeta.
”Haluan henkilökohtaisesti osallistua metsistä käytävään keskusteluun eri tahojen kanssa mahdollisimman hyvän yhteisen kokonaisnäkemyksen synnyttämiseksi. Dialogin lisääminen saman ja erimielisten välillä on tärkeää”, Lehtomäki sanoo.
Paula Lehtomäki
Syntynyt Kuhmossa, missä viettää joka kesä aikaa.
Valtiotieteiden kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri Turusta.
Asuu nykyisin Itä-Helsingissä.
Kansanedustaja (kesk.) vuosina 1999–2015. Ulkomaankauppaministeri Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa, ympäristöministeri Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa. Pääministeri Sipilän valtiosihteeri 2015–2019, minkä jälkeen siirtyi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi. Aloitti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 19. syyskuuta 2022.
Harrastaa laulamista ja myös karaokelaulua, kuntoliikuntaa, kuten sauvakävelyä ja hiihtämistä.
Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta.
Metsä on henkilökohtaisen virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
